*

elinalappalainen

Naisten asema

Lupa raiskata, lupa tappaa

Onpa tuo Filippiinien presidentti kyllä melkoinen veijari. Ensiksi aloitti päättömän tappamisen ja nyt antaa luvan sotilailleen raiskata. 

Hänelle naiset on vain välineitä näin voin ajatella helposti.

Filippiinit käy huumesotaa sekä sotaa Isisiä vastaan , keinoja kaihtamatta. 

"Duterte vitsaili, että mikäli joku sotilaista olisi sattunut raiskaamaan kolme naista, niin hän ottaisi sen omiin nimiinsä presidenttinä."

Varsin kuvottava ihminen on kyseessä. 

Kuuluuko yhteiskunnan rajoittaa islamia vai islamin yhteiskuntaa?

Missä menee uskonnonvapauden raja? Pitääkö kaikkea sallia uskonnon nimissä ja kaikkea kritiikkiä uskonnosta tuomita uskonnonvapauteen vedoten. Käy niin, että” islamofobia”- ja rasismikorttia käytetään kuin veto-oikeutta, jolla pyritään hiljentämään vastapuoli. Syytösten heittäminen ilmoille ja asian vierestä puhuminen, kuten kävi eilisessä A-studio:Talkissa sekä Obs Debattissa, ei edesauta islamin ympärillä käytävää keskustelua.

Miksi en ole feministi

“Miksi et ole feministi? Etkö kannata sukupuolten välistä tasa-arvoa?”, minulta kysyttiin erään koulupaneelin jälkeen. Kun kerroin, että lähtökohtien tasa-arvon puolustaminen ei vaadi sitoutumista tiettyyn ismiin, eikä feministien toiminta edes vastaa tasa-arvoa, sain vastaan lähinnä hämmennystä.

Kirjoitukseni sinulle moderni nainen

Naistenpäivän kunniaksi ja viime viikonlopun elokuvavalintani "Ylpeys ja ennakkoluulo" innoittamana lähdin tutkimaan tänään 8.3. naisten aseman historiaa suomessa. Me nykypäivän modernit naiset saatamme mieltää monet asemamme virstanpylväät pitkälle menneisyyteen, mutta asiaan tänään perehtyneenä voin todeta viimeisen reilun sadan vuoden olleen kannaltamme todella merkittäviä. Me emme saisi pitää tämänpäiväistä asemaamme itsestäänselvyytenä vaan tämä kaikki on pitkäaikaisen ja kovan työn tulosta.

Naistenpäivä 1900-luvun malliin

Tänään vietämme Naistenpäivää. Meille on naisten äänioikeuden myöntämisestä saakka uskoteltu, että Suomi on maailman tasa-arvoisin maa. Väitteen todenperäisyys riippuu siitä, mitä mittareita tarkastellaan.

Verhoamme perheahdistuksen työllisyyspuheeksi

Rakenteet. Yhteiskunnan rakenteet. Kuinka verhoammekaan omat toiveet, haaveet ja heikkoudet sivistyneesti puhuen yhteiskunnan rakenteista.

Niistä, jotka juurruttavat ja pakottavat meidät toimimaan toisin kuin olisi oikeasti hyvä ja tarpeen.

Kuinka puhummekaan lapsista ja vanhemmista. Kuinka verhoilemme omat mielipiteet kauniilla sanoilla vapaudesta ja yhdenvertaisuudesta, lasten oikeuksista ja mahdollisuuksista. Joku ehkä saattaa mainita taloudenkin. Sen heikon tilan. Ja verhoilla senkin kauniilla sanoilla kuten tulevien sukupolvien hyvinvoinnilla.

Naisten asemasta ei pidä vaieta

Edellisessä kirjoituksessa kirjoitin, että "Burkinikielto on myös naisten määrämistä ja alistamista. Jos nainen on burkineilla alistettu, kuten väitetään, kiellolla ei auteta häntä, vaan suljetaan hänet pois, koska silloin nainen ei voi esimerkiksi mennä kuten kaikki muut naiset vapaasti rannalle. Musliminaisia tulisi auttaa, mutta muulla tavoin kuin kielloilla ja poissulkemalla heidät uimarannoilta ja julkisisilta paikoilta."

Myös burkinikielto on naisten määrämistä ja alistamista

Burkini on tullut meidän olohuoneisiin uutisten kautta. Nykyisin monilla on mielipiteitä ei niinkään vaatekappaleen tyylistä kuin niiden käyttäjistä ja käytön motiiveista.

Moni länsimaalainen, erityisesti miehet ja jotkut naiset, ja myös moni suomalainen vastustaa burkinin käyttöä, vaikka burkinin käyttö ei kosketa heitä henkilökohtaisesti, toisin kuin vaikkapa alastomuus, stringit tai uikkarit.

Käsi joka kehtoa heiluttaa, hallitsee maailmaa

Vaalilain uudistus hyväksyttiin säätyvaltiopäivillä 110 vuotta sitten, 1.6.1906, osana eduskuntalaitoksen perustamista. Vain osaa kansasta edustaneet säätyvaltiopäivät lakkauttivat itsensä laajemman demokratian tieltä, mitä voi pitää hyvin edistyksellisenä tekona tuon ajan päättäjiltä. Naisten lisäksi myös n. 80 % miehistä oli ollut vailla äänioikeutta säätyvaltiopäivien vaaleissa.

Kun raha vähenee, periaatteet ratkaisevat


Tänään eduskunnan käsittelyssä oleva kehityspoliittinen selonteko on periaatteessa hyvä. Sanat ja teot ovat kuitenkin ristiriidassa.

Selonteon mukaan Suomen tavoite kehitysyhteistyön määrärahoiksi on edelleen 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, mutta totuus on, että hallituksen leikkurin jälkeen kehitysrahoitus jää 0,39 prosentin tasolle. Tämä on häpeällisen vähän ja täydellisessä ristiriidassa virallisen tavoitteen kanssa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä