*

elinalappalainen

Yhtenäisempi eurooppa?

Kirjoitin ajatuksiani ylös Britannian kansanäänestyksen tuloksesta. Mielestäni joko valta on karannut liian kauas, byrokratia tai järjestelmä paisunut mahdottomaksi, tai yksi oleellisimpia tehtäviä (kansan kouluttaminen) unohdettu, jos ajatellaan ettei päätöksiä ja niiden vaikutuksia pysty kansa ymmärtämään. *Demokratia ja väärin äänestäminen * - Tämä jaksaa aina ihmetyttää, kuinka kansaa kehutaan, silloin kun äänestävät toivotulla tavalla (kommentoijien toivomalla tavalla). Vaan odotas kun ovat erimieltä, silloin kansa on tyhmää ja tietämätöntä eikä kansalle tulisi antaa valtaa päättää. - Ja tämä nytkin kuultuna mm. monen sellaisen suusta, jotka eduskuntavaalien jälkeen kehuivat kansaa (heitä äänestäneitä) fiksuiksi. Tai kuinka kansa tietää ja tuntee talouden tilan ja toiminnan sen millaisia päätöksiä se vaatii. (Äänestihän kansa (me) sentään Keskustankin pääministeripuolueeksi.) - Meidän kaikkien, mutta erityisesti poliitikkojen ja puolueiden (joka ikisen), tulee katsoa peiliin ja miettiä millä tavoin demokratiaa edistämme - tai heikennämme. - Eikö vastuu inhimillisyyden ja sivistyksen säilymisestä ja sen lisäämisestä ole nimenomaan päättäjillä ja edustamaan pyrkivillä? Eikö sivistys ja ihmisyys tule olla etusijalla kaikessa päätöksenteossa? Eikö ole aika herätä, jos alkaa liiaksi näyttää että muut ovat tyhmiä ja väärässä ja itse oikeassa? Sillä ei päätöksiä tule tehdä valtiota tai pääomaa varten. Eikä kansan tehtävä ole olla valtiota sen enempää kuin Euroopan Unioniakaan varten. Tai Unionin pääomaa varten. Vaikka EU:n historia ja alku onkin kauppaliitossa, on sen taustalla ajatus ihmisyydestä ja rauhasta. *Rauhan liitto - mennyttä?* - Moni maalailee jo uhkakuvia sekasorron Euroopasta, jossa Britannian eron myötä alkaa erimielisyydet ja eripura kasvaa. En ymmärrä. Eikö eripura ole kasvanut juuri nämä viime vuodet, kun kaikki (28 valtiota, Iso-Britannia mukaan lukien) ovat kuuluneet Euroopan Unioniin? Eikö voida olettaa, että jotain oleellista on EU:n toiminnassa mennyt pieleen, kun niin monessa maassa ääriliikkeet ja eripura ovat kasvaneet? - Voisiko Iso-Britannian mahdollinen (ei vielä varma) ero ollakin laukaiseva tekijä perusteellisemmalle remontille Unionissa, joka mahdollistaisi kansojen yhtenäisyyden niin maiden sisällä kuin näiden välillä? - Mikä oleellisesti muuttuu mahdollisen eron myötä? Eikö valta ja mahdollisuus rauhalle ole edelleen olemassa? Päteekö sama periaate kuin vuonna 1951, kun Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin? Periaate siitä, että maiden / kansojen välinen kauppa ja riippuvuus toisistaan olisivat vakuutena rauhan säilymiselle? Häviääkö siis #brexit’in jälkeen tarve kaupankäynnille? *Ero Euroopan Unionista, ero euroopasta ja yhteistyöstä* - Onko Eurooppa ja Euroopan Unioni yksi ja sama asia? Voiko yhteistyötä tehdä ilman jäsenyyttä? Monikaan ei välttämättä vastusta sinällään Euroopan Unionia tai sen yhteistyötä, vaan sen olemuksen muuttumista ja perustehtävien unohtumista. Yhteistyötä voi tehdä ilman jäsenyyttä tai yhteistä valuuttaakin. On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi Norja maksaa kutakuinkin EU-jäsenyyden verran ETA-järjestelyistään. Tavaroiden, rahan, palveluiden ja ihmisten liikkuminen ei kumminkaan edellytä täyttä jäsenyyttä unionissa. (ETA = Euroopan talousalue, sopimus neuvoteltu vuonna 1992 Euroopan Yhteisön (EY, 12 jäsenmaata) sekä Euroopan vapaakauppaliiton (paitsi Sveitsi) kesken. Sen tarkoituksena oli laajentaa Euroopan sisämarkkinoiden etuja.) *Valheet, lupaukset, uhkakuvat* - Politiikka on aina enemmän ja vähemmän mielikuvilla kikkailua. Politiikassakin luodaan henkilöiden ja puolueiden ympärille brändi, vahvistetaan sitä mainonnalla, toivotun mielikuvan kaltaisilla henkilöillä ja nostamalla keskusteluun ja keskiöön asioita, jotka iskevät parhaiten suuren yleisön sydämeen. Annetaan niitä kuuluisia katteettomia lupauksia tai luodaan uhkakuvia. Tuttuja juttuja suomalaistenkin arjessa tälläkin hetkellä. - Sinällään siis ei pitäisi olla mikään yllätys, että uhkakuviin ja mahdollisesti turhiin lupauksiin on perustunut myös brittien kansanäänestys EU-erosta. Kummankin kampanjaryhmän lupauksiin ja uhkakuviin kannattaa tutustua ja miettiä millaisia lupauksia ja uhkakuvia vastaavasti meillä liikkuu ja kuinka hyvin näitä puheita nyt äänestyksen jälkeen perutaan - ja kuinka moni niistä lopulta toteutuu. - Tässä linkki #brexit-kampanjaveturin haastatteluun, jossa hän myöntää mm. lupausten EU-eron maksuttomuudesta olleen katteeton. https://twitter.com/GMB/status/746218028195426305 *Talous - Pörssikurssit ja valuutta sukeltaa* - Sukeltaa. Sitä ne tekee välillä, ja sitten taas toiseen suuntaan. Aika näyttää mitä ja millä aikataululla. - Sinänsä jännä, että monet niistä, jotka euron devalvaation perään ovat haikailleet, nyt säikkyvät mahdollista euron devalvaatiota. Toki Euroopan Keskuspankki (EKP) koittaa siihen rahapolitiikallaan vaikuttaa ja lieventää devalvaation vaikutuksia. Joka tapauksessa erityisesti varakkaampi osa väestöstä tuntuu nyt olevan asiasta huolissaan, vaikka vielä hetki sitten mielipide oli päinvastainen. Tässä luettavaksi vaikkapa Wahlroosin kommentit vuonna 2013 "Euro on devalvoitava" http://m.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/08/16/wahlroos-talouselamall... *Mikä on EU:n talouspolitiikan kärki?* - Onko sellaista? Tai onko se onnistunutta? Osaltaan vauraus on kasvanut, mutta eriarvoisuus ja tuloerot lisääntyneet valtavasti ja iso osa väestöstä tuntee jääneensä ulkopuolelle. Tähänastinen EU-politiikka on myös suosinut pienten ja keskisuurten yritysten sijaan suuryrityksiä. Siitäkin huolimatta, että useissa maissa, kuten Suomessa, pk-sektori työllistää enemmän kuin suuryritykset ja niiden tuottama kasvu on ollut suurempaa. - Kansat jakautuvat keskenään ja ovat yhä vähemmän tekemisissä toistensa kanssa. Syntyy kierre, joka vaikuttaa niin talouteen, terveyteen kuin turvallisuuteen. Vastaako suunta siis taloudenkaan osalta tavotteita yhtenäisyydestä ja rauhasta? *Ulko- ja turvallisuuspolitiikka: Kremlin herrat hierovat käsiään* - Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on vedetty myös mukaan keskusteluihin, mikä on ihan ymmärrettävää, jos Britannian eron oletetaan aiheuttavan muidenkin maiden eron Euroopan Unionista ja yhteisen päätöksenteon heikkenemisen taas oletetaan lisäävän ulkoisen uhan riskiä. Pelätään Venäjän toimia: “Siellä Kremlin herrat hierovat onnellisena käsiään.” - Oletettavasti EU-pyrkii hoitamaan mahdollisen Britannian eron, niin ettei se anna lisäpontta muiden maiden erovaatimuksille. Tältä osin olisi myös oletettavaa, että jos Venäjää (esimerkiksi) pidetään oleellisena uhkana ja EU:ta merkittävänä rauhan takaajana, pyrkimys olisi myös säilyttää Eu mahdollisimman suurena ja tiiviinä. Tämä taas väkisinkin edellyttäisi EU:n toimintojen tarkastelua. - Kokonaan toinen juttu onkin, missä määrin Eu:n jäsenyys lopulta on varsinaisen sotilaallisen ja fyysisen voiman lähde ja yhteenliittymä mahdollisen ulkopuolisen uhan osalta. Mikä osuus turvatakuilla? Ja mikä osuus Natolla? *Puolesta ja vastaan äänestäneiden ikähaarukka* - Mielenkiintoista on ollut myös seurata keskustelua Britannian EU-jäsenyyden puolesta äänestäneiden iästä. Jos yleisimmin nuori ikä katsotaan kärjistämiseksi, nuorten vähäisen tiedon ja kokemuksen puutteeksi - etenkin politiikassa - on nyt nuoria nostettu jalustalle viisaudestaan ja tulevaisuuden ymmärtämisestä. Kuinka juuri he tietävät mikä on heidän tulevaisuudelleen paras vaihtoehto. Näin esimerkiksi joidenkin medioiden tilastot siitä, mikä ikäryhmä päätöksen kanssa joutuu pisimpään elämään. - Miksei samat henkilöt ajattele näin myös muissa asioissa? Miksei nuoria ole enemmän päättämässä, jos ja kun he pisimpään päätösten kanssa joutuvat elämään? #oulu #eu #britannia #talous #valta http://yle.fi/uutiset/britannian_eroleiri_joutui_heti_pyortamaan_lupauks...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Etkös viitsisi hieman tuota kappalejakoa tehdä?
Tuo näyttää aivan hirvittävältä luettavalta.

Henry

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

Henryn kanssa samaa mieltä! Ei tuollaista jaksa kukaan lukea!

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

UU on vapaakaupasta muuttunut direktiiveillään ukaasian antajaksi jäsenilleen. Voisi vastata kuin uittojätkä pula-aikana suojeluskuntalaisille, kun he kysyivät mitä hän tykkää työväen aatteesta, johon jätkä, kyllähän aate aatteena menee, mutta työ on yhtä perkelettä.

Toimituksen poiminnat