*

elinalappalainen

Puoluekirjasta suojakilpi

Kun kritisoi, saa taatusti kritiikkiä itsekin - asiallista ja asiatonta. Tuttua ja ymmärrettävää. Eniten tulee kritiikkiä ja mielensäpahoittajien kommenttia heiltä, joilla on sama puoluekirja kuin kritiikin kohteen takana olevalla henkilöllä.

Olen seurannut muun muassa Lepomäen kommentteja ja haastatteluja useamman vuoden. Sinänsä järkevän oloinen ja osaava tyyppi, talouspolitiikassa olemme vain melkolailla eri linjoilla (ks Lepomäen Huomenta Suomen pikatentti) ja se heijastuu aika pitkälle muihinkin politiikan aihealueisiin. Lepomäen vastine oli saanut facebook feedissäni useita jakoja, joten luin sen ja innostuin googlettamaan ja lukemaan myös Saku Timosen alkuperäisen bloggauksen aiheesta.

Ei voi kuin ihmetellä sitä väärinymmärtämisen ja mielensäpahoittamisen määrää. Ei Timosen bloggaus fiksuimmasta päästä ollut, se oli selvästi kärjistävä mielipideteksti. Väitettyjä asiavirheitä en siitä kumminkaan löytänyt. Asiat pitää kyllä tahallaan kääntää päälaelleen, jotta Timosen tekstistä löytäisi kohdat, jossa Timonen väittäisi Lepomäen olevan vastuussa finanssikriisistä tai edes Lepomäen työnajantajan virheistä riskienhallinnan asiantuntijana tai Lepomäen olevan pankkien sosialisoinnin kannalla.

Sen sijaan muistan lukeneeni Ylioppilaslehdestä (3/2014) artikkelin “Superyksilö”, josta löytyy Lepomäen kommentti: ”Julkisen sektorin koko on Lepomäen mukaan aivan liian suuri, jotta talous voisi toimia kunnolla. Valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, oikeuslaitoksesta sekä köyhäinavusta, mihin riittäisi kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.”

Tokikin useimmat ymmärtävät, ettei politiikassa niin vain tiputeta prosenttilukeamia noin alas - kuten Lepomäki itsekin tuossa artikkelissa toteaa: ”En mä ole missään nimessä romuttamassa valtion vahvaa roolia, ei julkisen sektorin koko tule sataan vuoteen olemaan kymmentä prosenttia”

Sikäli, kun en varsinaisia virheitä paljon kohkatusta Timosen tekstistä löytänyt, jaoin sen twitterissä. Jaan paljon kirjoituksia riippumatta siitä olenko tekstin kanssa täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä vai jopa erimieltä. Tai onko teksti vain jostain muusta syystä mielestäni jakamisen arvoinen. Timosen teksti tuo hyvin ilmi sen miten puoluekirja vaikuttaa siihen miten tekstejä luetaan ja kuinka niistä pahoitetaan mieli.

Sillä ei niinkään ole väliä mitä mieltä on asiasisällöstä, puolueen jäsenkirja on oleellisempi. Sama ilmiö toistuu jatkuvasti. Kun esimerkiksi itse kirjoitan Keskustan tai meidän ministereidemme tekemästä politiikasta, moni vetää herneen nenään ja siilipuolustuksen päälle. Pahoitetaan mieli joko puolueen puheenjohtajan tai ministerin puolesta ja keskitytään puolustamaan tämän arvoja ja hyveitä.

Sen sijaan kun yrittää kysyä politiikasta, päätöksien perusteluista ja laskelmista, vastauksia ei useinkaan tule. Bannauksia, listoilta heittämistä ja mykkäkoulua sen sijaan kyllä osataan leikkiä, vaikka olisi pidemmänkin linjan aktiivi.

Useimmiten samat henkilöt voivat kumminkin kritisoida ja jopa todella rumin sanoin haukkua samoista asioista toisia henkilöitä, jos heillä vain on eri puolueen puoluekirja. Samoin jos omistaa toisen puolueen puoluekirjan, asia sisällöllä ei jälleen ole väliä, kun kaikki kritiikki voidaan ohittaa eri puoluekirjan johdosta. Esitettyyn - faktoihin pohjautuvaankaan - kritiikkiin, ei vastata vaan riittää todeta sosialisti, kepulainen, porvari, vihervassari, jne. Puoluekirja tekee autuaaksi. Silläkään ei ole väliä, mitä puoluetta on aiemmin kannattanut ja millaista politiikkaa ajaa, jos osaa sanoa oman puolueen väelle taikasanat. Voi siis esimerkiksi kannattaa ja rahoittaa aivan hyvin vaikkapa Kokoomusta ja puhua sitten Alkiosta ja köyhän asiasta.

Kaimalle pisteet rohkeudesta ja suoraselkäisyydestä, joilla omia arvojaan ja maailmankatsomustaan tuo esiin. Ei piilottelua ja piiloleikkiä, ei puoluevalintaa sen mukaan minkä puolueen listalta pääsee parhaimmalle paikalle vaikuttamaan, vaan puolue jonka kokee parhaiten vastaavan omaa maailmankatsomustaan.

Toivottavasti puoluekirja ei ole suojakilpi veroparatiisikeissisä, vaan jokainen puolue ja jokaisen puolueen edustajat ottaisivat tästä kopin ja alkaisivat aktiivisesti tukkimaan porsaanreikiä ja tekemään asialle jotain myös EU:n tasolla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Timonen, tuo oman viiteryhmänsä Mestari, kirjoittaa ihan samanlaista nuorallatanssia kuin toisen laidan esikuvansa. Ainoa ero on, että Timonen on tällä hetkellä "oikeaa" mieltä, joten Timonen saa vihjailla niin kuin haluaa.

En vihjaile mitään, mutta eri mieltä olevien sensurointi ja bannaus kertoo yleensä siitä, että kelkka liikkuu jo hyvää vauhtia alamäkeen.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Eiran profeetta ei tosin viime aikoina ole juuri mitään kirjoitellut blogissaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Pidän teistä kummastakin Elinasta.

En ole hirveästi viitsinyt penkoa taas tätä viimeisintä kohua. Katsoin kuitenkin tuota Tere Sammallahden blogia ja viittausta Timosen seinälle.

Siellä Lepomäkeä on väärinymmärretty urakalla. "Lähdin politiikkaan siksi, että meillä olisi vähemmän köyhyyttä ja kurjuutta, eli että saisimme pienennettyä sitä ihmisten joukkoa, joilla ei ole mahdollisuuksia ja näköaloja päästä elämässä eteenpäin."

Ei tuo mikään 'köyhät uuniin' lausuma ole vaa tarkkaan ottaen se on ihan selkeää Alkiota. Alkion ajatus köyhän asiasta oli, että mahdollisimman moni pääsisi pois siitä köyhyydestään ja voisi tulla omalla työllään toimeen.

Sitäpaitsi Lepomäki ja Libera ovat esittäneet hyvää kuvausta verokiilasta. Heiltä on myös Perustili-raportti (Lillrank-Hamilo-Lepomäki), mikä on ihan hyödyllinen keskustelun osa perustulon kehittämiseen. Ikävää, jos perustulo kokeillaan kuoliaaksi huonolla kokeilulla ja vaihtoehdottomuudella.

En minä Kokoomukseen ole menossa eikä kaikkea Kokoomuksen esittämää tarvitse niellä. Mutta Lepomäki on tällä hetkellä yksi heidän parhaitaan eikä lainkaan sellainen piru, miksi häntä nyt yritetään maalata. 'Jos haluat kehittyä, pelaa parhaita vastaan.'

Toimituksen poiminnat