*

elinalappalainen

Vääristelyä vai tiedonpuutetta?

Suomen taloustilannetta käsittelevissä keskusteluissa ja puheenvuoroissa (tv-puheita myöten) häiritsee asioiden tahallinen vääristely - tai sitten puhdas osaamattomuus.

Tähän asti ollaan korostettu niin hallituksen, pääministerin kuin EK:nkin osalta kuinka Suomessa yksikkötyökustannukset ovat korkealla - jopa korkeammalla kuin Saksassa ja Ruotsissa. Tähän lukuun ja mittariin on vedottu, kun ollaan haluttu lähteä alentamaan palkkoja ja parantamaan kilpailukykyä.

Keskusteluissa vaikuttaa menevän sekaisin yksikkötyökustannukset ja työvoimakustannukset. Joko käsitteet on ymmärretty tai käännetty väärin - tai ollaan tarkoituksella annettu kuva, jonka mukaan Suomessa juuri työvoimakustannukset ovat korkeammat kuin vaikkapa Saksassa ja Ruotsissa.

Tilastot osoittavat, että juuri työvoimakuluissa (hourly labour costs) yksikkötyökustannukset ovat Suomessa noihin verrokkimaihin nähden samaa luokkaa ellei jopa alhaisemmat. Tämä asia yritetään sivuuttaa sen sijaan että myönnettäisiin olleen väärässä.

Tuo väärässä oleminen kuulostaa vähän hassulta ottaen huomioon, että päättämässä ja virkamiehinä pitäisi niin hallituksessa kuin EK:ssa olla alansa (talous) parhaita asiantuntijoita.

Eikä muuten ole ainoa virhe ja käsite jota viljellään (fiskaalinen devalvaatio, komissiolla pelottelu).

Myös Suomen korkeisiin yksikkötyökustannuksiin on vedottu kilpailukyvyn parantamisen nimissä. On annettu ymmärtää, että korkeat yksikkötyökustannukset ovat sama asia kuin korkeat työvoimakustannukset.

Eikä muuten ole ainoa virhe ja käsite jota viljellään (fiskaalinen devalvaatio, komissiolla pelottelu).

Yksikkötyökustannuksia vertailessa merkittäviä eroja Suomen (0.8), Ruotsin (0.7), Saksan (0.7) ja Tanskan (0.8) välille ei saada. (OECD:n tilastot vuoteen 2012 täällä.)  Jos tarkasteluun otetaan koko kansantalouden sijaan vain teollisuus, Suomen kilpailukyky suhteessa Ruotsiin ja Saksaan ei ole suuri. Suomen teollisuuden kustannukset eivät ole nousseet samaa tahtia kuin vaikkapa Saksassa viime vuosina.

Pitäisikö sitten puhua ennemmin vaikkapa yksikkökustannuksista?

Yksikkökustannukset kuvaavat toimialan muuttuvien kustannusten, työvoimakustannusten ja välituotekäytön, suhdetta tuotettuun tuoteyksikköön. Menetelmä kuvaa tehdasteollisuuden kustannuskilpailukykyä paremmin kuin perinteinen yksikkötyökustannuksiin perustuva mittari.

Suhteelliset yksikkökustannukset myös selittävät viennissä tapahtuvia muutoksia.

"Yksikkökustannuksilla mitatessa Suomen tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky heikentyi trendimäisesti noin 10 prosenttia viime vuosikymmenen aikana. Euron vahvistuminen oli selvästi tärkein Suomen kustannuskilpailukykyä heikentävä tekijä. Suomen tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky muihin euromaihin verrattuna säilyi vastaavasti melko hyvänä."

Jos siis puhutaan vientituotteiden hinnasta, miltä osin siihen vaikuttaa Suomen kalliimpi hintataso? Ja mikä osuus tuotteen hinnasta on henkilöstökuluja?

Tämän hetkinen ehdotus palkkojen alentamiseksi ei laskennallisesti näyttäisi lisäävän merkittävästi - ei edes sitä vaadittua 5 % - kilpailukyvyn hyppykoikkaloikasta. 15 prosentista nyt puhumattakaan.

Toisaalta, yrityksien asemaa ja kilpailukykyä on jo nyt parannettu 800 miljoonan euron edestä yhteisöveron alennuksella. (Saman verran nostettiin viime vuonna enemmän osinkoja pörssistä.)

Muut kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ovat sitten esim. energia, logistiikka, markkinointi.

Energia on toki täällä kohtalaisen kallista, kuten on ollut tähänkin asti. (Suomen osalta tilastoa löytyy täältä. Eurostatin tilastoja eri maiden hintatasoista täällä.)

Tässäkin kohtaa pitäisi jälleen erottaa esim. julkinen sektori ja sen työn hinta esim. teollisuuden ja vientiyritysten kustannuksista. (Ks. aiempi eurostatin tilasto.)

Jos siis Ruotsi saa tuotteestaan 150 ja me 120 ja molempien kustannukset olisivat 100, niin vika on silloin joko siinä että meillä on Suomessa paskemmat tuotteet tai niitä ei osata markkinoida. Etenkin, jos otetaan huomioon, että Ruotsissa työvoimakustannukset teollisuudessa vuonna 2014 olivat 41,8 ja Suomessa 35,9 (Rakentamisessa Suomi 33.7, Ruotsi 38.4; Liiketaloudessa Suomi 32.9, Ruotsi 40.2; Palveluissa Suomi 31.4, Ruotsi 39.7).

Myös Tanskan vastaavat luvut ovat Ruotsin tasoa, Saksassa puolestaan Suomen tasoa.

Olisi myös mielenkiintoista kuulla, miksi hallitus pelottelee komissiolla ja EU:n väliintulolla jos Suomi ei saa talouttaan tasapainotettua? Mitä asioita komissio neuvoisi tekemään toisin kuin hallitus tekee nyt? (Ja ketä siellä komissiossa istuukaan ja ketä istui ennen tätä vaalikautta?)

--

*muoks, palautteen mukana tulleen huomautuksen ansiosta, bloggausta korjattu.

Työvoima ja yksikkötyökustannusten osalta käsitteitä tarkennettu ja lisätty linkit OECD:n sivuille.

 

Työvoimakustannukset = Palkansaajille maksettavat korvaukset (mukaan luettuina palkat, rahamääräiset tai luontoismuotoiset palkkiot ja työnantajan sosiaaliturvamaksut), ammatillisen koulutuksen kustannukset ja muut menot (kuten rekrytointikustannukset, työvaatekustannukset ja työvoimakustannuksiksi katsottavat työllisyysverot, joista vähennetään mahdolliset saadut tuet). Työvoimakustannusten osatekijät ja niiden alajaottelu määritellään 21. lokakuuta 2005 annetussa asetuksessa (EY) N:o 1737/2005.

Yksikkötyökustannukset =

  • Yhden yksikön tuottamisen hinta työvoimakustannuksissa mitattuna (Taloussanomat).

  • Yksikkötyökustannus saadaan jakamalla työvoimakustannukset työn tuottavuudella. (Helsinginsanomat).

  • Yksikkötyökustannukset saadaan kun keskimääräiset palkat ja sivukulut (= työvoimakulut)  jaetaan keskimääräisellä tuottavuudella. Toisin sanoen, kun yhtä työntekijää kohden lasketut työvoimakulut jaetaan yhtä työntekijää kohden lasketulla tuotannolla, saadaan työvoimakustannuksien suhde tuotantoon (määritelmä EK:n sivuilta).

Yksikkökustannukset = kuvaavat toimialan muuttuvien kustannusten, työvoimakustannusten ja välituotekäytön, suhdetta tuotettuun tuoteyksikköön. Menetelmä kuvaa tehdasteollisuuden kustannuskilpailukykyä paremmin kuin perinteinen yksikkötyökustannuksiin perustuva mittari.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (80 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Tämä pelottelu alijäämämenettelyllä oli se, joka sai ainakin omalta kohdaltani kupin lopullisesti nurin. Vain Suomi, Ruotsi ja Viro on EU-maista välttyneet siltä. Pääministeristä tulee nyt valitettavasti sellainen kuva, ettei hän ole tosissaan tai ettei hän tiedä mistä puhuu. Molemmat vaihtoehdot ovat todella pahoja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei kai hän itse näitä puheitaan ole keksinyt?

Jukka Laine

Entä Raimo Sailas? Kärsiikö hän tiedon puutteesta vai vääristelyn tarpeesta. Kyllä se on niin että Suomessa eläköityminen etenee, pääomat pakenee ja vaihtotaseen vaje kasvaa tulevinakin vuosina. Jos ensi vuonna on velkaa 120 miljardia, niin muutaman vuoden päästä suomi ohittaa Kreikan velkatilastossa. Miksi valtion kassa on tyhjä? Rahat loppu. Uskomatonta ettei kansa suostu edes tunnustamaan tosiasioita.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Yleensä tosiasiat voi todistaa ja ne ovat alttiita kritiikille. Pääministerin "faktat" eivät kestäneet tarkastelua, joten niitä ei voi nimittää tosiasioiksi.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #26

Entä Raimo Sailaksen faktat?

''Kaikkien leikkausten isänä profiloitunut ministeri Raimo Sailas katsoo huolestuneena Suomen nykymenoa. Sailas luonnehtii Suomea halvaantuneeksi ja perää valtion talouteen kovia leikkauksia

"Olemme eläneet pitkään nilkuttavassa hyvinvointivaltiossa. Kutsumme yhä kylmän rauhallisesti hyvinvointivaltioksi maata, jossa on kymmenen prosentin työttömyys ja valtaisasti pitkäaikaistyöttömiä", Sailas tuskailee.

"Kansantuote on pudonnut alle vuoden 2007 tason ja menee jo neljättä vuotta alaspäin. Maailmalta ei näytä tulevan aikoihin vetoa. Talous, joka ei kasva, ei voi ylläpitää nykyisenlaisia palveluja," Sailas jatkaa, kuin vanhasta muistista.''

http://www.hs.fi/ihmiset/a1441943113075

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #37

Sailas on asiallinen vaikkakin hieman yksipuolinen. En löytänyt tuosta mitään asiavirheitä. Huomasitko, ettei Sailas antanut tukeaan hallituksen linjalle vaan epäili valittujen keinojen toimivuutta ja vaikuttavuutta? Työllisyys on nyt Suomen suurin ongelma mielestäni aivan kuten Sailas sanoo eikä siihen ole helppoja ratkaisuja. Velkaantumista on lähes mahdotonta pysäyttää ilman talouden kohentumista. Hallitus ilmoitti, että velkaantumista jatketaan ainakin vuoteen 2021 asti, eli velkaantumisen nopea pysäyttäminen ei ole edes hallituksen todellisena tavoitteena.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #26

Fakta on, että vaikka oppositio pääsisi valtaan velkarahaa jakamaan palkkoina ja sosiaalietuuksina, niin troikka vaatii Suomelta leikkauksia. Eipä IMF perääntynyt Kreikassakaan, vaan kreikkalaiset taipuivat.

http://www.verkkouutiset.fi/talous/imf%20suomi-40916

Atte Peltomäki Vastaus kommenttiin #38

Tulihan se totuus sieltä. Ei Sipilä mitään ole itse leikkaamassa, yrittää vaan parhaansa mukaan selitellä, miksi tehdään kuin troikka käskee.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Yksi syy on, että lypsylehmät on lahdattu, vertauskuvallisesti sanottuna.

Markku Leppänen

Kun vertaillaan maksettuja palkkoja niin Suomen kohdalla päästään todennäköisesti koko ajan parempiin yksikkökustannuksiin, koska tehottomat työpaikat häviävät. Jos halutaan luoda uusia työpaikkoja pitäisi yksikkökustannusten olla merkittävästi alempia. Tämä johtuu siitä, että alussa työ on aina tehottomampaa, koska koko organisaatio opettelee tekemistä ja parissa vuodessa toiminta on jo huomattavasti tehokkaampaa. Tämän takia yritykset pystyvät tehostamaan toimintaansa irtisanomalla väkeä, se vaan tahtoo kostautua jääville entistä suurempana työtaakkana.

Eli tätä yksikkökustannusasiaa tarkasteltaessa pitäisi ajatella myöskin uusia työpaikkoja, eli millä kuluilla missäkin maassa saadaan uusi toiminta käyntiin. Tässä asiassa väitän Suomen häviävän kirkkaasti. Saksassa esim 6,5 milj. ihmistä tekee töitä alle 1250 €:n kuukausipalkalla, tämä mahdollistaa ison määrän parempipalkkaisia töitä.

Oman yritykseni kohdalla hallituksen esittämällä paketilla ei vielä ole merkittävää työllistävää vaikutusta. Ongelmamme on laajennusinvestointien kalleus Suomessa. Rahoittajien mielestä takaisinmaksuaika on liian pitkä, joten kukaan ei tällaista lähde rahoittamaan. Jos sunnuntain tuplapalkasta luovuttaisiin kokonaan, pekkaspäivistä luovuttaisiin ja lomaltapaluuraha poistettaisiin, niin näiden toimien jälkeen pystyisimme palkkaamaan puolet lisää(= 10 henkeä). Koska myymme Keski-Eurooppaan ei Suomen ostovoimalla ole merkitystä meidän asiakkaisiimme. Sunnuntai päivien mukaan ottaminen parantaisi kiinteistöjen käyttöastetta 40%, samlla uusien investointien laskennallinen käyttöaste paranisi. Tämä parantaisi myös rahoittajien halua rahoittaa laajennusinvestoinnit. Tässä mallissa palkkakustannukset alenisivat n. 10%. Työntekijä palkka alenisi 5%(lomarahat) ja hän joutuisi tekemään 12,5 päivää enemmän töitä samalla palkalla kuin ennen.

Koska alennukset koskisivat kaikkia työntekijöitä, tuotteiden hinnat Suomessa laskisivat. Kilpailutilanne pitää tästä huolen. Aina joku käyttäisi tilaisuutta hyväkseen ja alentaisi hintojaan saadakseen markkina-asemaansa parannettua ja kilpailijoiden olisi pakko vastata näihin alennuksiin. Kaupat pärjäisivät pienemmällä katteella, koska niidenkin palkkakulut alenisivat.

Suurin ongelma tilanteessa olisi asuntojen hintojen aleneminen, koska asuntolainat eivät pienenisi, mutta kiinteistöjen arvo alentuisi. Eli pankit joutuisivat heikentämään vakuuksia ja jatkamaan laina-aikoja.

Vertulot pienenisivät, joten Valtio joutuisi ottamaan hetkellisesti lisää velkaa. Nousun alettua tilanne kääntyisi.

Suomi on jo tällä yrityksille vakaa toimintaympäristö, joten tämän tempauksen jälkeen ulkomaiset yritykset kiinnostuisivat Suomesta, jos yrityveroprosentti 20% pidettäisiin Suomi olisi jo houkutteleva sijoituskohde, siihen tosin ei välttämättä ole varaa.

Miksi sitten edellisen hallituksen tekemä 4% yritysveron alennus ei tuottanut investointeja Suomeen? Koska investointien kannattavuus lasketaan käyttökatteesta ei verojen jälkeen käteen jäävästä tulosta.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Jos yksikköhinnat ovat Suomessa huomattavasti alhaisemmat niin miksi ulkomaiset sijoittajat eivät sijoita Suomeen.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Eivät sijoita, koska eivät luota suomalaiseen osaamiseen. Ja tietenkään eivät sijoita Suomeen sellaista tuotantoa, joka voidaan tehdä halpamaissa riisikupin hinnalla.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Raimo Ylinen

Suunta näyttää olevan kyllä poispäin.

Nokia sitoutuu tukemaan ranskalaisten työllisyyttä

Mikael Rautanen
Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri tapasi eilen Ranskan talousministeri Emmanuel
Macronin. Tiedotteen mukaan tapaamisen tavoitteena oli vahvistaa virallisesti Nokian
sitoutuminen innovaatioiden edistämiseen Ranskassa sekä maailmanlaajuisesti Ranskasta
käsin, seurauksena Nokian suunnitellusta yhdistymisestä Alcatel-Lucentin kanssa.

Keskusteluissaan Ranskan hallituksen kanssa Nokia on vahvistanut, että Ranskalla tulee
olemaan keskeinen asema yhdistetyn yhtiön tutkimus- ja tuotekehitystoiminnoissa. Nokia
aikoo sijoittaa Ranskaan maailmanlaajuisia teknologiakeskuksia, jotka keskittyvät 5G- ja pienten solujen tekniikkaan, tietoturvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan, Bell Labsin toimintaan, langattomiin ja optisiin siirtojärjestelmiin sekä IP-alustoihin.

Aiemmin julkistetun mukaisesti Nokia sitoutuu säilyttämään työllisyyden Ranskassa sen
mukaisesti mitä on sovittu Alcatel-Lucentin Shift Plan -suunnitelmassa vähintään
seuraavan kahden vuoden ajan suunnitellun transaktion toteutumisen jälkeen. Tutkimusja
tuotekehitysosaamista suunnitellaan kasvatettavaksi 2 000:sta 2 500:een työntekijään
seuraavan kolmen vuoden aikana ja tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstön määrän taso
säilytetään vähintään neljän vuoden ajan suunnitellun transaktion toteutumisen jälkeen.

Lisäksi Nokia perustaa maahan 100 miljoonan euron sijoitusrahaston.
Arviomme mukaan Ranskan hallituksen kanssa sovitut ehdot heikentävät Nokian
liikkumavaraa ja edellytyksiä saavuttaa kaikkia tavoiteltuja synergiaetuja yrityskaupasta.

Nokia tavoittelee kaupasta 900 miljoonan euron vuotuisia synergiaetuja vuoteen 2019
mennessä.

Nokian tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan painopisteen siirtyminen Ranskaan voi myös
aiheuttaa riskitekijän suomalaisen alihankkijaverkoston toimintaan. Tämä riippuu paljon siitä, miten uuden yhtiön alihankintaketjua tullaan muuttamaan. Mahdollisia kärsijöitä ovat arviomme mukaan Tieto, Efore ja Aspocomp

Suomeen ei kertakaikkaan kannata investoida. Ne toiminnot jotka täältä lähtevät tuskin koskaan palaavat.

Atte Peltomäki

En minäkään luottaisi sellaisen maan osaamiseen, jossa leikataan isolla viikatteella koulutuksesta.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #68

Jos Suomen koulutustaso olisi merkittävä kilpailutekijä, se olisi realisoitunut eikä meillä olisi tällaista talousongelmaa.

Miksi ulkomaiset sijoittajat eivät ole tulleet maahamme investoimaan, kun tähän asti koulutukseen on satsattu?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Kotimaan markkinat Suomessa pienet, eikä ostovoima ole kehittynyt suotuisasti. Yritykset jotka menestyvät viennissä, eivät tarvitse sijoituksia tänne, koska heidän kasvunsa tapahtuvat vientimaissa, johon investointi on järkevää. Mitä jää jäljelle ? PK-yritykset jotka voisivat kasvaa vientiyrityksiksi, mutta heille ei tunnu löytyvän apua, vaan kaikki apu menee näille jo muutenkin menestyville vientiyrityksille sekä TEKES ja Team Finland organisaatioille, jotka tuottavat vain kalliita selvityksiä !

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Miksei vienti vedä?
Miksei Suomeen investoida edes käyttöomaisuuspoistojen verran?
Miksei Suomeen investoi ulkomaalaiset kuten Ruotsiin, Baltiaan, Puolaan jne?
Mikseivät suomalaiset innostu yrittämisestä ja innolla tee työtä mitä vaan?
Miksi yritys- ja organisaatioilmapiiri on alamaissa?

Mikseivät SAK:n ja muitten nk etujärjestöjen pomot tee mitään jäsentensä työn myymiseksi ja mahdollisimman hyvällä hinnalla?

Miksi toimivat päinvastoin kuin pitäisi?

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Miksei vienti vedä?
Miksei Suomeen investoida edes käyttöomaisuuspoistojen verran?
Miksei Suomeen investoi ulkomaalaiset kuten Ruotsiin, Baltiaan, Puolaan jne?
Mikseivät suomalaiset innostu yrittämisestä ja innolla tee työtä mitä vaan?
Miksi yritys- ja organisaatioilmapiiri on alamaissa?

Mikseivät SAK:n ja muitten nk etujärjestöjen pomot tee mitään jäsentensä työn myymiseksi ja mahdollisimman hyvällä hinnalla?

Miksi toimivat päinvastoin kuin pitäisi?

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Olisiko kyse siitä ettei kukaan halua elättää tuota ylisuureksi kasvanutta byrokraattien, virkamiesten ja tutkijoiden joukkoa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Termejä käytetään tosiaan iloisesti ristiin rastiin. Yksi ongelma on siinä että jokaisella suomalaisella on eri määrä termejä sanavarastossa ja osin vielä määritelmätkin poikkeavat.

Jos tuotannon arvo laskee ja palkat et muut kustannukset kuitenkin nousevat (kuten vuodesta 2008 alkaen on käynyt), on täysin selvää että tuotos/panos suhde on heikentynyt.

Pelissä on monta muuttujaa. Saksassa esimerkiksi tuotannon verotus on merkittävästi alhaisempi. Suomessa sotuverot ovat noin 30% palkasta josta työntekijä maksaa 6%. Saksassa verot ovat noin 19,5% ja se jaetaan tasan työnantajalle ja -tekijälle. Kaikki nämä vaikuttavat kuvioon ja esimerkiksi vertailuun palkkakehityksestä.

Jos mittarit näyttävät eri suuntaan kuin mihin koneen nokka, ensiksi kannattaa tarkastaa että onko mittareissa kenties jotain vikaa. Ja sitten toistaa sitä kunnes vika löytyy.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Onnittelut rohkeudesta.

Mitä energian hintaan tulee, niin ei se nyt niin hirveän kallista täällä ole: http://www.talouselama.fi/uutiset/euvertailu+suome...

Jostain syystä vain tuo myytti kalliista energiasta elää.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Kiitos.

Noita energiatilastoja tosiaan pitänee vielä tutkia lisää kuten aika paljon muutakin. Vaikka oman seminaarityön energiasta teinkin.

Markku Leppänen

Itse toimin sienialall, eli viljellään siitakesieniä. Tuotteet myydään Keski-Eurooppaan mm. Saksaan. Saksalaisen herkkusienimön Puolalaiset työntekijät ovat kaksi kertaa tehokkaampia kuin Suomalaiset. Eli siellä vitettiin poimittavan yli 48 kg/h kun Suomessa päästiin 22 kg/h. Johtuneeko siitä, että poimijoilla oli urakkapalkka ja minimipalkkatason saavuttaakseen työtunnit jaettiin vähintään kahdella. Eli Saksalainen yksikkökustannus on vähän niin kuin volkkarin päästöt.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Joka laskee eläkevarat varoiksi mutta ei eläkevastuita veloiksi.

Ajattelitko että lakisääteiset työeläkkeet lopetetaan seinään? (Sopisi kyllä mulle)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #9

No tuota, eikös tuo ole ihan samanlaista fuulaa (tosin käänteisenä), kuin laskea yksityisten eläkeyhtiöiden maksamat eläkkeet julkisiin menoihin, ja sitten kauhistella niiden BKT-osuutta, parhaimmillaan vertailemalla maihin joissa ei moista koplausta ole tehty?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Ne ovat tietysti julkisia menoja, tuloja ja velkaa.

Itse asiassa olet kyllä oikeassa, tarkemmin ajatellen eläkevastuita ei ole välttämätöntä ajatella velkana lainkaan. Eläkkeet tulevat jostain maksettavaksi aina ajallaan. Yhtä hyvin ne voitaisiin maksaa valtion budjetista, eikä sielläkään lasketa vuonna 2020 maksettavia asumistukia velaksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Eikö BKT ole pyritty standaroimaan vertailukelpoiseksi ainakin EU:n alueella?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #17

BKT ei välttämättä ole paras ( mutta viitteellinen ) kuvamaan kansantalouden tilaa - varsinkaan velkaantuvissa maissa. Kreikan, Espanjan ja Irallin BKT- luvut olivat reippaassa kasvussa aina vuoteen 2008 asti, kunnes romahtivat todelliselle tasolleen.

Monet maat ovat pyrkineet vaikuttamaan laskelmaan omin päätöksin ja lisäyksin mm. Italia tässä:

http://m.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/05/23/...

Nyttemmin BKT:n laskentaan on lisätty mm. tuotekehitys, joka sinänsä on hyvin arveluttava sinänsä arvostaa euroina laskelmaan pelkästään positiivisin arvostuksin.

Mikä olisi Suomen nykyinen BKT, ilman julkista velkaantumista ?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Lasketaanko julkiset velatkin BKT:hen?
Millä tavalla tuotekehitys on lisätty, mihin perustuu?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #22

Velkoja ei, mutta korot ja vähennykset taidetaan laskea, tosin tässä asiassa tietoni on hataran muistikuvan varassa. Velka sinällään ei kuitenkaan ole taloudellista aktiivisuutta, vain se kun velaksi saatu raha käytetään johonkin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #22

Velkaa ei lasketa, mutta velkaantuminen (lue: velkarahalla pyöritetty tuotanto) kylläkin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #22

Tuotekehityksestä:

http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/bkt-n-l...

Julkinen velkaantuminen toki piristää taloutta ja lisää rahaa kiertoon normaaliin verraten, joka puolestaan nostaa BKT:n lukemaa. Liiallisella yksityisellä, kuin myös julkisella velkaantumisella voidaan ylikuumentaa taloutta liiallisesti todelliseen kantokykyyn nähden, josta vääjäämättä seuraa sopeuttamien - tavalla tai toisella, kuten mm. Kreikassa, Espanjassa ja Irlannissa kävi ja Suomessakin on vaara käydä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29

Tuotekehityksen palkat on kai ennenkin lisännyt BKT:n lukema.
Kun sen laskentatapa muutetaan laskelmat eivät ole aikajanalla vertailukelpoisia.
Sinänsä kukaan ei taida tietää mitä tämä tilastokooste oikein mittaa.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä Vastaus kommenttiin #22

Vuotuinen velka tietysti lasketaan suoraan BKT:hen (jos nyt sitä tarkoitit), eli meillä se kuutisen mrd euroa? Sen jälkeen voi alkaa väitellä siitä kuuluisasta fiskaalisesta kertoimesta, paljonko velkaeuro tuotti lisää, jos tuotti.

Jukka Laine

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/05/2...

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/08/0...

Valtiot ja kunnat omistavat myös yrityksiä joilla on velkaa. Lisäksi on piilovelkaa ja velkavajeita mm. valtion työeläkevaroissa.

Suomea vaivaa luonnollinen vaihtotaseen supistuminen johtuen väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen muutoksesta. Ennenvanhaan puhuttiin eläkepommoista. Monet eläköityvät muuttavat suomesta myytyään täällä omaisuutensa halvempiin maihin, joissa on paremmat palvelut ja kevyemmät osinko-ja pääomaverot. Jo tämä saa aikaan vajetta, kun työikäisten määrä vähenee ja velvollisuudet kasvavat.

Suomen ongelmana ei ollut velan määrä vaan se velkaantumistahti. itsekin olen sitä mieltä ettei vaihtotasetta paranna ostovoiman leikkaus kotimaassa, jotta saadaan maksettua eläkkeet ulkomailla asuville ja kuluttaville. IMF vaatii toimia Suomelta lisää eli troikka hönkii hallituksen niskaan. Kuten Kreikasta näemme, troikka ei peräänny vaikka hallitus perääntyisi.

http://www.verkkouutiset.fi/talous/imf%20suomi-40916

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse asiassa niin kutsuttu konsernivelka on monella kaupungilla, esimerkiksi Espoolla monin verroin suurempaa kuin kunnan nimissä oleva velka. Tämä ja muutama muu ratkaisu tekee kuntien vertailun budjettien avulla varsin hankalaksi. Mm niinkin pieni asia kuin se, että omistaako kunta koulut vai maksaako se niistä vuokraa vaikuttaa merkittävästi siihen miltä budjetti näyttäisi. Toisessa tapauksessa tehdään investointeja, toisessa taas maksetaan kuluja.

Vielä suuremmissa määrin valtioiden budjetit ovat hyvin hankalasti verrattavissa keskenään. Esimerkiksi lapsilisän kaltaiset tulonsiirrot nostavat veroastettamme vaikka käytännössä kaikki palautuu tulonsiirtoina takaisin ihmisille. Myös julkisen vallan ja yksityisen puolen asema mm sairasvakuutuksessa ja eläkevakuutuksessa vaihtelee huomattavasti joka tekee lukujen vertailun ongelmalliseksi. Veroaste sinällään on varsin huono mittari julkisen sektorin koon vertailuun, parempi olisi tulonsiirroista ja mm eläkesäästämisestä siivottu luku.

Käyttäjän hilkkamlaikko kuva
Hilkka Laikko

http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2013...

http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2030...

Tässä osa syy Suomen velkataakkaan ja siihen, että pyörät eivät pyöri. 90-luvun tuho, jossa 65 000 elinkelpoista yritystä tuhottiin ja ryöstettiin.PK-sektori on toiseksi eniten työllistävä kokonaisuutena julkisen talouden jälkeen.

Kun hallituspuolueet käsittävät, että vanhoilla velkakirjoilla tehdään miljardibisnestä ohi valtion verottajan, Te myös ymmärrätte, miksi rahaa ei tule sitä tahtia valtion kassaan, kuin pitäisi.

On tullut aika laittaa laittomasti toimivat pankinjohtajat ja perintätoimistojen johtajat lukemaan tase -kirjojen asemesta tiilenpäitä.

VTV huomautti tästä

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Taustasta:

1990-luvun lama tehtiin tarkoituksella, jotta kokonainen Hallitusmuodon luku saatiin EY-mukautettua presidentti Koiviston toiveiden mukaisesti.

Kärsijoijä ovat edelleen konkursseihin ja velkavankeuteen tarkoituksella ajetut PK-yrittäjät.

Kärsijänä on edelleen Suomen kansa, koska Suomen valtio ottaa lainaa kansainvälisiltä markkinoilta keskuspankkirahoituksen sijaan.

Kärsijöinä ovat myös syntymättömät suomalaiset, sillä velan maksu tulee heidän osakseen.

1990-luvun alussa tapahtui useita valtiopetoksia, joissa oli presidentti Koiviston näpit mukana.

http://jormajaakkola.fi/Koiviston%20CV

Terveisin

Jorma Jaakkola (Kok)
jormajaakkola.fi

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Harvinaisen rehellinen blogi, sinulla. Minäkin tiedän että pankkiirit realisoivat ihmisten asuntoja 90-luvulla. Ne annettiin eteenpäin pilkkahintaan liiketuttaville ym. Samaa tehtiin myös monille yrityksille. Presidentti Koivisto antoi tuolloin määräyksen että pankit piti pelastaa, ihmiset asuntoineen ja yrityksineen sai uhrata. Sitä en tiennyt että tällä vielä rahastetaan.

Suomessa on mielestäni korruptiota, mutta se on piilotettu järjestelmään. Miksi meillä esim. rakennetaan huonoja asuntoja kosteusvaurioineen. Uskon sen johtuvan korruptiosta. Poliitikkoja on lobattu ja myös siksi lainsäädännössämme vastuukysymykset ovat epäselvät.

Tuntuu ettei rehellisyyttä ole olemassakaan. Nytkin osa ihmisistä aiotaan kylmästi uhrata. Valitettavasti se on niin että pienet kärsivät kun suuret toimijat tekevät virheitä ja/tai toimivat epärehellisesti. Luin eilen artikkelin Afganistanin sodasta. Järkyttävää luettavaa, eikä media niistäkään tapauksista nostanut tarpeeksi suurta melua, jotta toiminta olisi saatu loppumaan. (Afgaani upseerit käyttivät/käyttävät ihan pieniä lapsia järjestelmällisesri seksiorjinaan). Siitä ei haluttu nostaa melua koska tarvittiin Afganistanin armejaa taistelussa talebaneja vastaan. Tämä asia ei kuulu tähän, mutta se kertoo hyvin miten systeemimme toimii. Ihmisiä ollaan kaikissa valtioissa valmiita uhraamaan oman edun tähden.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Nita,

Hilkalla on hyvässä paketissa tiedot velkojan laittomasta perinnästä. Toivottavasti lopultakin tapahtuu jotakin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tiedonpuutetta, Elina Lappalainen.

Tiedonpuutetta Suomen salatusta lähihistoriasta.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Vääristelyä vai tiedonpuutetta?"

- Jos muita vaihtoehtoja ei ole, niin jossain suhteessa sekä - että.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Onko tämä näkökulma tuttu Lappalaiselle?
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/profes...

"Tämä tunnusluku on virheellinen. Tässä on väärinymmärrys. Oikea tunnusluku on se, kun verrataan työn hintaa, työn kokonaiskustannuksia siihen arvonlisään, siihen tuotannon arvoon, jota yritys tekee. Se on Suomessa liian korkea. Se on yli 70 prosenttia, jos katsotaan vientituotteita, Kanniainen sanoo."

Pasi Pekkinen

Niin (hallitusta) oikeinymmärtävän professorin mielestä ei pidä tuijottaa faktisia palkkakustannuksia sivukuluineen, vaan sillä aikaansaatua lisäarvoa (reunakysymys: jotenkin marxilaista..?).

Toisin sanoen, jos yritys on kannattamaton, taitamattomasti johdettu ja/tai tuotannon prosessit ovat heikosti suunniteltuja, tulee hallituksen ja oikeinymmärtävän professorin mielestä yhteiskunnan tukea sellaista - (markkinatalouden nimessä?) leikkaamalla (julkisen sektorin) työntekijöiden palkkoja.

Talousasioista mitään ymmärtämättömänä hallituksen resepti talouskasvun aikaansaamiseksi _näyttää_ tältä:

1) aiheuta kotimarkkinoiden kysyntälama
2) kasvata työttömyyttä
3) tue kannattamattomia yrityksiä
4) panosta latojen remontointiin
5) esiinny pateettisesti ja käytä mielivaltaisia lukuja

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kaikki mittarit osoittavat, että Suomen kansantalous on pudonnut muiden EU-maiden kelkasta ja trendi on edelleen heikkenevä. Julkinen talous on pahasti alijäämäinen.

Me voimme laskea yksikkötyökustannuksia tai muita indeksejä vaikka maailman tappiin, mutta se ei muuta olemassa olevaa todellisuutta.

Hallitus on (aivan oikein) päättänyt katkaista tämän kierteen ja ryhtynyt toimenpiteisiin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suomen (salattua lähihistoriaa tuntemattomalla) hallituksella ei ole oikeita keinoja.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Hallitus on (aivan oikein) päättänyt katkaista tämän kierteen ja ryhtynyt toimenpiteisiin."

Eli vähentämään ostovoimaaa ja siten lisäämään työttömyyttä. Eikö olisi järkevämpää saada työttömät tuottavaan työhön?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Ostovoimaa ei olisi tarvinnut leikata, jos työaikaa olisi hieman pidennetty. Tämä ei ay-liikkeelle sopinut.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jarmo, työttömät tuottavaan työhön ?

Kuka tarjoaisi, miten tuon tuottavan työn ja mitä se olisi ?

Muistaakseni kannatat euroeroa. Sillä kohdin kannattaisi miettiä, miksi Kreikka ei ole eronnut eurosta monien kriisivuosiensa aikana, eikä eroa sen jälkeenkään ?

Kreikka alisttui pakosta ja rahan loputtua Troikan ohjaamaan kirottuun sisäiseen devalvaatioon, koska vaihtoehtoa ei ollut, eikä ole. Eikä ole Suomellakaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ostovoimaa ei olisi tarvinnut leikata, jos työaikaa olisi hieman pidennetty."

Mikäli työaikaa pidennetään voidaan ylimääräiset työntekijät irtisanoa ja se tarkoittaa myös lisää työttömyyttä. Teidän eurofantsuttelijoiden pitäisi myöntää tosiasia, yhteisvaluutassa, komission ja EKP:n käskytettävänä Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia nostaa taloutta kasvu-uralle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Saksa teki sen v. 2001 alkaen, Irlanti on kasvu-uralla kuten Espanjakin. Kai Kreikkakin sitten aikanaan, mutta Kreikan ongelmat ovat monisyiset, eivätkä vain taloudelliset.

Saksa tosin toteutti oman sisäisen devalvaationsa itsenäisesti ja tulokset ovat olleet näkyvissä jo vuosien ajan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Saksa teki sen v. 2001 alkaen"

Saksa pystyi tekemään sisäisen devalvaation nousukaudella kun muutamat euromaat vetivät velkaa minkä yhteisvaluutta mahdollisti, Saksa rahoitti Espanjan asuntorakennusbuumia, yli 2 miljoonaa ylimääräistä asuntoa. lentokenttiä joista ei lennetty, moottoriteitä ja Saksa myi Kreikalle kymmenillä miljardeilla asekalustoa velaksi eikä Ateenan olympialaisetkaan ilmaiset olleet. Suomihan nämä velat sitten maksoi ettei Saksan ja Ranskan tarvinnut vaivautua. Totuus on ettei Suomi kykene sisäiseen devalvaatioon, meillä lopputulos olisi sama kuin Kreikalla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Saksa pystyi teekemään sisäisen devalvaation ja prosessi vei kahdekas vuotta.

Nuo muut mainitsemasi seikat eivät sinänsä kuulu asiaan, vaikka ovatkin huomion arvoisia ja jälkeenpäin todettuna varsin omituisia, kuten olemme saaneet huomata vuosien varrella.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Saksa pystyi teekemään sisäisen devalvaation ja prosessi vei kahdekas vuotta."

Ainoastaan tilanteessa kun yksityinen sektori työllistää ja vienti vetää eli ei toimi Suomessa. Kuulisin mielelläni eurofantsuttelijoilta toimivia lääkkeitä Suomen talouden kohentamiseksi, mutta tiedän ettei sellaisia ole yhteisvaluutassa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Elina, hienoa että olet rehellinen :)

Reino Jalas

Pelkkään EU-tason yksikkötyökustannuksen lukemaan takertuminen ei tosiaan riitä minnekään. Niillä samoilla yksikkötyöhinnoilla toinen maa tekee muita enemmän halvempaa bulkkia ja toinen maa tekeekin kallisarvoisempia brändejä.
Siksi koko maan työkustannukset on jaettava koko maan jalostusarvon kasvun määrällä.

Kaikissa EU-maissahan tehdään ainakin jonkin verran sekä brändejä että hi-teciä, ja myös edullisempaa bulkkitavaraa. Ikäväksemme tilastoista ilmenee että Saksaan ja Ruotsiin verrattuna meillä tehdään suhteellisesti enemmän sitä halvempaa bulkkia.

Siksi tässä tärkeimmässä mittarissa, “työkustannukset jaettuna tuotannon arvolla” me olemme noin 10...15% kalliimpia kuin tärkeimmät kilpailijamme.

    Suomen Pankin tekemässä tutkimuksessa asia on seikkaperäisesti selostettu ja täydentävät grafiikat esitetty.

      Sivu 6, (kuvio 6)
    “Tehdasteollisuuden yksikkötyökustannukset ovat
    rahaliiton aikana supistuneet noin 10 % suhteessa euroalueen
    keskiarvoon, mutta arvonlisäyksen arvoon suhteutetut
    työkustannukset ovat samaan aikaan kasvaneet noin 20 %”.

---
Suomen vientiteollisuus on siis nykyään liian suuressa määrässä muuta ulkomaan teollisuutta palveleva, bulkkipainotteinen valmistaja.

OK, nyt pitää siis kiiruusti niitä kärkihankkeita, tuotekehitystä, lisää kärkihankkeita käynnistää. Siirrytään tosi vauhdilla kalliimpien, maailmalla brändättyjen suomalaistuotteiden valmistajiksi.

Ajatuksella että aletaan tukkikahmarien, laivalohkojen, pakkauskartongin ja vessapaperien sijaan valmistaa kallishintaisempia kuluttajatuotteita. Potilastuoleja, liikkumavälineitä, cliin-tecciä, ihmisten elämänlaatua lisääviä vempeleitä. Ylipäätään kaikenlaisia digitaalisia netin maailmanpalveluja kaikki, tai ainakin valtaosa suomalaisista tuottamaan.

Mikäli tällainen Sipilän kikka-kuutosen asia ylipäätänsä onnistuu laajassa mitassa niin elinkeinoelämän muutos vie 20 vuotta aikaa. Siis parhaimmassakin tapauksessa. Koko sen muutoksen ajan menetämme ja menetämme vanhoilla tuotteillamme markkinaosuuksia maailmalla. Lisää kotimaan palkanleikkauksia tarvitaan.

---
Tuohon samaan Kajanojan kilpailukyvyn tutkimukseen viittasi AamuTV:ssä myös Suomen Pankin Erkki Liikanen. Virkansa puolesta Liikanen tykkänään kieltäytyi keskustelemasta mistään Suomen EMU-rahaliitosta eroamisista.

Koska en ole Suomen Pankissa palkansaajana voin aivan hyvin todeta että tuosta juuri pitäisi keskustella. Suomen kilpailukykyongelma on sivistyneimmin ja nopeimmin ratkaistavissa nimenomaan EMU:sta irtautumalla.

Kaikenlaiset Juha Sipilän hallituksen hallinnon tehostamiset ja yleislakkouhkaisen AY-sodan alla olevat palkkojen leikkaukset vaikuttavat vientihintoihin lopulta miedosti. Ja ne vaikuttavat vientitilastoissa näkyvänä vasta yli 10 vuoden kuluttua.

Markan kellutus ja sen devalvoituminen vaikuttavat heti. Vanhan kunnon perinteisen D-vitamiinin vaikutus potkiin talouttamme liikkeelle jo 4...6 kuukaudessa. Ihan kunnolla ja millä tahansa mittarilla nähtävissä olevalla määrällä.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

"Suomen vientiteollisuus on siis nykyään liian suuressa määrässä muuta ulkomaan teollisuutta palveleva, bulkkipainotteinen valmistaja."

Tämä on mielestäni seurausta Suomea rasittaneesta monopolitaloudesta, jossa tuotekehittelyä, kustannuksia, tehostamista ja asiakkaita ei juuri ole tarvinnut miettiä. Valtuuskunta on lähtenyt Venäjälle yhteistyön ja kauppasuhteiden edistämismatkalle. Yritysjohto on voinut jakaa riskin julkisen talouden ponnisteluiden ja rahoituksen kanssa. Hyvät suhteet vähän joka suuntaan ovat taanneet tulevaisuuden.

Toinen ongelma on suomalainen usko suuruuden ekonomiaan. Sekin johtuu taustastamme. Ongelmat ja ratkaisut tuotannossa ja markkinoinnissa yksinkertaistetaan ja politisoidaan. Näihin päiviin asti yhteiskunnan tuki on kohdistunut suuryrityksiin ja raskaaseen teollisuuteen ja muihin poliitikkojen lempisektoreihin.

Ei ole tarvinnut vaivata päätään tuotekehittelyssä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Näinhän asia pitkään oli. Millä tavalla deflatoriset paniikkileikkaukset asiaa parantavat?

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #76

Kyllä auttavat. Tämän päivän suuryritykset kyllä tulevat toimeen, toisin kuin keskisuuret ja pienet yritykset. Ota huomioon, että mainitsemani valtiovallan ja liike-elämän läheinen kanssakäyminen on juuri tuon paisuneen julkisen sektorin ja voimakkaan byrokraattisen sääntelyn taustalla.

Suuryrityksemme toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja niissä maissa, joissa kustannustaso on alhaisempaa ja jotka sijaitsevat lähempänä markkinoita. Kilpailukyvystä on pitänyt huolen myös niiden etujärjestö.

Suomen ongelma on investointilama ja pienten yritysten toimintaympäristö. Kyse on kotimarkkinoista, mutta myös vientimarkkinoinnista. Palkkakustannusten, etenkin sivukulujen ja muiden kustannusten, kuten välikulujen pieneneminen auttaa tietenkin pieniä yrityksiä, niitä, joilla olisi edellytyksiä kasvaa ja työllistää.

Deflatorisia paineita on mm. johtuen suureksi paisuneesta julkisesta sektorista ja sen harjoittmasta byrokratiasta, joka on tehnyt maamme kulurakenteen ja toimintaedellytykset liian painavaksi yritystoiminnalle. Nopea ratkaisu on kulujen ja rakenteiden keventäminen, se antaa toivoa paremmasta huomisesta ja intoa kehittää liiketoimintaa pitkälle tulevaisuuteen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #77

Leikkaamalla oikein reippaasti poliisien ja lähihoitajien palkoista ja työttömyyskorvauksista luodaan paremmat edellytykset innovatiivisille pienille ja keskisuurille poliisivoimille :)

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #78

Menikö sinulla jo viihteen puolelle?

Petteri Hiienkoski

Positiivinen yllätys, että hallituspuolueen riveistä löytyy itsenäistä ajattelua! Respect!

Jarmo Timonen

Ansiokasta faktaa Suomen hyvästä kilpailukyvystä vientimarkkinoilla.

Korjaisin kuitenkin sen verran, että energia ei ole "kohtalaisen kallista". Sähkön hinta yrityksille on tällä hetkellä Eurostatin tilastossa neljänneksi halvinta Euroopassa Makedonian, Serbian ja Norjan jälkeen. Esimerkiksi saksalaiset yritykset maksavat sähköstä noin 20% enemmän kuin suomalaiset - eli kilpailukykyä on tässäkin kustannustekijässä.
http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/refreshTableActio...
Valitse valikosta "Medium size industries"

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Yllätys, yllätys. Kepussa on rehellisiäkin päättäjiä. Tai sitten huononäköisyyttäni en vaan huomaa, missä kohtaa petkutus piilee.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Iltalehden Tommi Parkkonen muistutti eräistä tosiasioista. Harmi, että toimitus oli pannut artikkeliin kohteliaan otsikon, jonka mukaan Sipilä "pelottelee väärillä faktoilla":

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015092320405410_u...

Ymmärtääkseni "faktan" käsitteeseen kuuluu, että se pitää paikkansa. Sipilä siis joko erehtyy tai valehtelee useissa keskeisissä asioissa. Muita mahdollisuuksia ei ole.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Parkkoselle jo twitterissä vinkkasinkin, että hämmentävän samanlainen teksti heti omani perään ;) toki paljon räväkämmin ja suoraan Sipilälle toisin kuin minun tekstini.

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen

Lähestyn asiaa tarvittavien toimenpiteiden kautta

1. Yrityksen omistamisen kaksinkertainen verotus - yhteisövero + pääomavero - on Suomessa todella ankara. Verotuksen yhteisvaikutus pörssiosakkeiden omistajalle on noin 47 % nimellistuotosta ja noin 55 % reaalituotosta.

Jos haluamme pääoman ottavan enemmän yritysriskiä ja pysyvän Suomessa, yritysten tuotosta maksettava kokonaisvero kannattaa painaa noin 30 % tasolle. Samalle tasolle kuin muissa omaisuuslajeissa eli korko- ja kiinteistösijoituksissa.

Tämä voidaan rahoittaa esimerkiksi laajentamalla verotuspohjaa.

2. Olemme menettäneet teollista liiketoimintaa ja tarvitsemme sellaista lisää. Kilpailukykyisen teollisen liiketoiminnan luominen kestää 5 - 20 vuotta. Sinä aikana kun luomme uutta liiketoimintaa ja kasvatamme vanhaa, meidän kannattaa mieluummin myydä työtämme halvemmalla kuin jättää myymättä.

Suomi on köyhempi maa kuin aikaisemmin ja siksi palkkatason, ostovoiman ja elintason pitääkin pudota.

Julkisen sektorin palkkataso on seurausta yksityisen sektorin vahvuudesta ja suuruudesta, joilla se rahoitetaan. Kun tämä ansaintakyky on heikompi, palkkojen pitää pudota, eikä pitää palkkatasoa yllä velaksi.

Yritykset investoivat Suomeen ja Suomessa, jos se on kannattavaa. Nyt se ei ole kannattavaa. Osinkoja maksetaan koska kannattavia investointikohteita ei ole. On Suomen omalla vastuulla tehdä itsestään kiinnostava investointikohde. Kaikki Suomessa maksetut palkat ovat suoraan tai epäsuorasti kustannus investointia harkitsevalle omistajalle.

Muutenkin osinkojen nostossa ei ole mitään pahaa. Kapitalisti ottaa pääomaa yhdestä liiketoiminnasta sijoittaakseen sen toiseen liiketoimintaan, jossa pääoman ansaintakyky on parempi. On koko yhteiskunnan ja maailman talouden etu että pääoma hakeutuu sinne missä on parasta tuottoa tarjolla.

3. Meiltä puuttuu omistaja- ja liiketoimintaosaamista. Sitä pitää priorisoida, arvostaa ja kehittää Suomessa enemmän. Mediaa kiinnostaa yritysten hallitusten palkat ja naisten määrä. Ei liiketoimintaosaaminen, taidot omistajajohtamisessa tai riittävä ajankäyttö.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Kirjoitat: Meiltä puuttuu omistaja- ja liiketoimintaosaamista. Sitä pitää priorisoida, arvostaa ja kehittää Suomessa enemmän. Mediaa kiinnostaa yritysten hallitusten palkat ja naisten määrä. Ei liiketoimintaosaaminen, taidot omistajajohtamisessa tai riittävä ajankäyttö.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että liiketoimintaosaaminen on Suomessa kehnoa. Miten sitä voisi kehittää? Sama pieni eliitti pyörii kaikissa hallituksissa samalla antaen toisilleen kaikenlaisia etuja ja palkkioita. Hallituksissa pitäisi myös olla ihmisiä, jotka tajuavat jotain yrityksen ydintehtävistä ja markkinoinnin asiantuntijoita. Suomessa yritykset eivät ole pysyneet muutosten tahdissa, laatukaan ei välttämättä ole Ruotsin tasoa ja varsinkin markkinointi on ala-arvoista.

Mutta miten saisimme tavallisen kansan säästämään osakkeisiin? Miten olisi pistää osan ihmisten palkasta yhteiseen rahastoon? On mainittu että lomarahat voisi käyttää tähän tarkoitukseen, toimisi ikään kuin nykyiset eläkerahastot. Voisiko tällainen järjestelmä hiljalleen nostaa kansalaisten vaurautta?

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

"3. Meiltä puuttuu omistaja- ja liiketoimintaosaamista. Sitä pitää priorisoida, arvostaa ja kehittää Suomessa enemmän. Mediaa kiinnostaa yritysten hallitusten palkat ja naisten määrä. Ei liiketoimintaosaaminen, taidot omistajajohtamisessa tai riittävä ajankäyttö."

YLE on hyvä esimerkki liiketoimintaosaamisesta vaikenemisesta. Ohjelmatarjonta mukailee usein vasemmistolaisia arvoja, runsaasti politiikkaa, kulttuuria ja viihdettä.

Kuka on koskaan nähnyt tai kuullut Yleisradion tarjoamaa opetusohjelmaa esimerkiksi liiketoiminnasta?

Käyttäjän MaunuIdnpn-Heikkil kuva
Maunu Idänpään-Heikkilä

Lisää tällaisia avauksia eduskunnasta! Tosin pakko varoittaa, että faktat ei yleensä kelpaa kansalle.Lisäisin että aina unohdetaan Suomalaisen tuotannon logistiikkakulut ja pitkät toimitusajat. Niiden takia jo meidän työvoimakulujen pitää pysyä reilusti alle esimerkkinä pidetyn Saksan. Pääoman liikkeet kertovat ennen kaikkea sisäisen devalvaation tarpeesta. Tätä kehitystä kiihdyttää jo mainittu merkittävä epäkohta verotuksessa joka ajaa Suomen sijoituspääoman kiinteistösijoituksiin kansantaloutta nakertaen. Kotimaan markkinoillekin on parempi että markkinoita vääristävä valtion velkahana saadaan kiinni. Se että saadaan 200 000 kituvaa yksinyrittäjää lisää kikkailulla ei myöskään ole ratkaisu. Tasapainoisen valtion budjetin kanssa on yksinkertaisesti helpompi lähteä nousuun.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Samaa mieltä. Perusta on saatava kuntoon ja julkiset menot tasapainoon, josta voi ponnistaa eteenpäin. Nyt kannattaisi kaihtaa riskin ottoa kuten esim. velalla investointia ( muutoin kuin todella hyviin projekteihin ) ja toteuttaa ne rakenteelliset uudistukset, millä maata ohjataan jatkossa dynaamisempaan, mutta samalla kustannustehokkaampaan suuntaan. Byrokratiaa on purettava, hallintoa kevennettävä ja verotusmallit ainakin yritysverotuksessa tarkasteltava uudelleen Viron mallia silmälläpitäen.

Käyttäjän JariKorpela kuva
Jari Korpela

Kyllä tekee hyvää välillä lukea sellainen blogi jossa on looginen rakenne ja hyvät lähdeviittaukset

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tietoinen tai ymmärtämättömyydestä johtuva valehtelu on joka tapauksessa hävittänyt luottamuksen Sipilään ja hänen hallitukseensa. Vaihtoon.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Raha on niin kuin se lasketaan. Tämänhetkinen hallitus laskee rahan sen mukaan, mitä EK sille sanelee, ja EK:n talous"tieteilijät" laskevat rahat ja talouden omalle viiteryhmälleen edulliseen tapaan. Ihan niin kuin SAK:n talousihmiset omansa.

Mitään absoluuttista totuutta ei taloudessa ole, koska se perustuu uskoon, jota voi tulkita sen etujen mukaan kenen leipää milloinkin syö.

Ja kyllä sitä tulkitaankin – enemmän kuin Raamattua ja Koraania yhteensä. Numeromagia kun tehoaa suomalaisiin tehokkaammin kuin kristinusko.

Tätä taloususkonnon synkkää ja pimeää aikaa...

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

"Mitään absoluuttista totuutta ei taloudessa ole, koska se perustuu uskoon, jota voi tulkita sen etujen mukaan kenen leipää milloinkin syö."

Allekirjoitan aika pitkälle tuon lauseen. Nyt on meillä enemmistöhallitus, joka tulkitsee taloustiedettä siten, kun enemmistö äänestäjistä haluaa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Siitä en olisi kovinkaan varma.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Kiitos kommenteista ja hyvästä keskustelusta tännekin kaikille kirjoittaneille. Saa toki jatkaa keskustelua edelleen.

Palautteena tulleen huomautuksen ansiosta, bloggausta korjattu.

Työvoima ja yksikkötyökustannusten osalta käsitteitä tarkennettu ja lisätty linkit OECD:n sivuille.

Korjata saa edelleen ja antaa palautetta. Luen niitä mielelläni.

Toimituksen poiminnat