elinalappalainen

Mistä sitten olisi pitänyt leikata

Oli ajatus, oli aate, oli köyhän asia ja edistyksen lipun kantaminen. Puhuttiin jopa sydämen sivistyksestä ja mahdollisuuksien tasa-arvosta.

Nyt puhutaan "kriisitietoisuudesta". Moniin suomalaisiin on saatu iskostettua ajatus suurista leikkaustarpeista. Leikkaus ei kumminkaan aina ole sama kuin säästö. Toisinaan leikkaukset kasvattavat menoja ja säästö olisikin tullut nimenomaan budjetoimalla toimintaan lisää rahaa.

Höpöhöpö, sanoo moni ja toteaa että nyt on pakko leikata. "Sitä, tätä ja tuota oikeutta käytetään väärin, kyllä minä olen nähnyt, on ihan oikein että tuosta leikataan." Sydämeeni sattuu. Katkeruus ja kateus estävät tekemästä fiksuja - inhimmillisiä ja taloudellisia - päätöksiä. Leikkauksia ja rajoituksia puolustellaan omalla mielipiteellä eikä faktoilla ja tutkimustuloksilla. Samalla katkeruuden ja kateuden annetaan ajaa ohi mahdollisuuksien tasa-arvosta, köyhän asiasta, edistyksen lipun kantamisesta ja sivistyksestä.

Ei haluta ymmärtää, ei kuunnella, ei edes katsoa tuloksia siitä, mitä vastaavat toimenpiteet voisivat saada (ja ovatkin saaneet) aikaan pitkällä tähtäimellä. Kun on se periaate. On se mielipide.

Ennaltaehkäisy tuntuu monelle olevan täysin vieras käsite. Sitä se tuntuu olevan myös monelle hallituksessa istuvalle. Totta kai politiikkaa tehdään pitkälti ideologisin arvoperustein. Ne eivät vain läheskään aina kohtaa todellisuuden kanssa. On sanomattakin selvää, että talouden hallinnassa ja ymmärtämisessä on monilla haasteita ellei suoranaisia vaikeuksia. Päättäjilläkin.

On siis syytä muistuttaa, että niin kauan kuin Suomessa on edes jollain tapaa tarkoitus pitää huolta heikommassa asemassa olevista, ei leikkaukset esim. matalan ja kevyen tason palveluista vähennä ainoatakaan senttiä. Pikemminkin päin vastoin. Jos leikkauksilla halutaan säästöä, silloin pitää lopettaa raskaammatkin palvelut ja jättää ihmiset oman onnensa nojaan.

Esimerkiksi koulutus on ollut Suomen nousun ja kasvun perusta. Opintotukeen kohdistuvat rajut leikkaukset tulevat pidentämään valmistumisaikoja, mutta ei kai se haitanne. Sehän se leikkauksen idea olikin - vai?

Helsingin Sanomat kirjoitti keskiviikkona kuinka esimerkiksi Oulu on saanut vuositasolla säästöä päivähoidossa kaksi miljoonaa euroa ja vantaa 1,4 miljoonaa euroa. Oliko tehty leikkauksia? Oliko lisätty byrokratiaa ja tehty rajoituksia? Ei. Oli satsattu ilmaiseen avoimeen varhaiskasvatukseen ja tarjottu sitä perheille. Perheet olivat saaneet valita itse heille parhaimman vaihtoehdon.

Viime viikolla uutisoitiin Vaasan kaupungin säästäneen 10 kuukauden aikana noin 500 000 euroa siirryttyään vastuulääkäripalveluun vanhusten hoidossa. Ei oltu leikattu, vaan panostettu lääkäripalveluihin. Säästöt Vaasassa olivat tulleet suurelta osin ambulanssikuljetusten ja päivystyskäyntien vähentymisen seurauksena. 

30 000 asukkaan Imatra säästi miljoonia euroja lastensuojelussa. Imatralla ei oltu lähdetty leikkaamisen ja nopeiden näennäisten säästöjen tielle, vaan kaupunki oli palkannut lisää perhetyöntekijöitä. Budjettiin lisätty 200 000 euron raha pantiin ennaltaehkäisyyn.

Raisio puolestaan säästi miljoona euroa parissa vuodessa tarjoamalla perheille matalan kynnyksen palveluita ilmaiseksi. Tämäkin säästö ilman leikkauksia ja rajoituksia Yksi esimerkki tästä on uusi mahdollisuus saada perhevalmennusta kirjastosta.

Esimerkkejä ennaltaehkäisyn hyödyistä löytyy vaikka kuinka - otetaanko näitä toimintatapoja käyttöön vai ollaanko nyt vain periaatteesta vastaan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (109 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Bloggaaja kirjoittaa: "Esimerkiksi koulutus on ollut Suomen nousun ja kasvun perusta. Opintotukeen kohdistuvat rajut leikkaukset tulevat pidentämään valmistumisaikoja, mutta ei kai se haitanne. Sehän se leikkauksen idea olikin - vai?"

Olisiko tässä tekstissä joiltain muiltakin osin havaittavissa pientä kritiikkiä keskustajohtoisen hallituksen päättämiä leikkauksia kohtaan?

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Miten sen nyt ottaa. Voihan tässä jotain kritiikin poikasta olla. Tässä nyt siis ensimmäinen blogipostaukseni hallitusohjelmasta. Pääministerin sanoin, käydään nyt ensin näitä negatiivisia asioita läpi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mistä sitten olisi pitänyt leikata"

Vaikka harmaasta taloudesta tai agressiivisesta verosuunnittelusta.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Piristävän kriittinen kannanotto hallituksen leikkauskohteisiin hallituspuolueen sisältä. Vai olenko taas ymmrtänyt sanoman ihan päin vastoin?

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Luulen, että olet ymmärtänyt ihan oikein. Typeriä päätöksiä en ala perusteleen ja tukemaan, jos selkeästi on tarjota taloudellisia ja vielä inhimillisempiä ratkaisuja tilalle.

Pekka Pylkkönen

Pitäisi olla munaa leikata tulonsiirtoja. Ne kustantavat liki puolet verovaroista.

Jos vuoden 2007 jälkeen tulonsiirtoja olisi korotettu vain inflaation verran, nyt ei tarvitsisi keskustella mistään leikkauksista kun mitään julkistalouden ongelmaa ei olisi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hallituksellahan nimenomaan on ohjelmansa mukaan munaa leikata kulutuskysynnän perustasta, tulonsiirroista.

Mikä mättää?

Pekka Pylkkönen

Aivan mitättömän pieniä leikkauksia. Indeksijäädytyksiä jotka eivät edes koske kaikkia etuuksia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #16

Millä keinoin kulutuskysyntää pitäisi mielestäsi leikata vielä enemmän? Miten olisi esittämäni 50 % veroleikkaus 100 000 euron ylittävistä kokonaisvuosituloista?

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #21

Tuosta nopeasti veroprosenttilaskuri antaa veroprosentiksi 42,8% sadan tonnin tienesteillä, sisältäen siis sotut.

En minä tiedä. Kai se minulle sopisi. Itse lähtisin siitä että ketään ei suosita tai sorsita joka tarkoittaisi samalla prosentilla leikkausta kaikilta.

Valtio voi halutessaan nostaa kulutuskysyntää investoimalla hankkeisiin jotka parantavat kilpailukykyä tulevaisuudessa. Sitä ei usein tule ajateltua miten esimerkiksi liikenneinfra vaikuttaa tuottavuuteen. Itsekin jotain komponentteja pääkaupunkiseudun protoliikkeistä hakeneena tiedän että sujuvampi liikenne - vaikka nyt keskustan alittava tunneli - voisi tehostaa työtäni sanotaan nyt vaikka 2%.

Tulonsiirtoihin satsaaminen taas on sitä legendaarista housuihin kusemista pakkasella. Ne eivät paranna kilpailukykyä tulevaisuudessa, ainoastaan lisäävät velkataakkaa tai verotuksen koventumisen myötä talouden kitkaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #26

MIten sinä tuon veroprosentin oikein laskit?

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #35

Syötin 100k tulot veroviraston vuoden 2015 veroprosenttilaskuriin. Tyypillinen suomalainen, helsinkiläinen joka kuuluu jumalanpalvontalaitokseen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #44

Ahaa, siinä siis virhelähde. Esitin 100 000 kokonaisvuositulot YLITTÄVÄLLE OSALLE 50 % veroa. Siis jos tiedaa vaikka millin, leikataan 900 000:sta puolet. Mutta nimenomaan KOKONAISvuosituloista, tulonlähteestä riippumatta (lapsilisätpääomatuot, ykstyisotot, "kulukorvaukset" jne. YHTEENSÄ).

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho Vastaus kommenttiin #46

Kannatan varauksin siitä syystä, että nykyinen tilanne on 'hajoita ja hallitse', jossa rikkaana voi selvitä kohtuullisilla veroilla (noin 30%) ja palkkatuloilla taas marginaali on jo nyt yli 50%. Oikea ongelma on oikeudenmukaisuudessa tuon täysin kohtuuttoman marginaaliverotuksen suunnassa, jossa hyvätuloiset ovat maaorjia noin 50 ikävuoteen saakka. Sen jälkeen alkaa saada mahdollisesti myös pääomatuloja, myyntivoittoja, ym. ja taloustilanne on muutenkin paremmalla tolalla, jolloin ei enää jaksa nurista.

Nostamalla myös pääomavero samalle kohtuuttomalle tasolle nähtäisiin tulokset (sosialismista) nopeammin. Samalla voitaisiin purkaa nämä älyttömät osinkojen verotukseen liityvät päätökset.

Kansanedustajat voisivat aloittaa poistamalla itseltään automaattiset verottomat kulukorvaukset. Palkkiosta pois normaalit verot, työttömyysvakuutus- ja eläkemaksut, niin saa oikean tuntuman verotukseen. Nytkin on jo "firman kortti" taksimatkoja varten, joten sama homma vaan, jos haluaa kahvia tarjota.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #44

100k ylittävistä ansiotuloista maksetaan tällä hetkellä 58,8% veroa. Veronmaksajien keskusliiton laskurista näkee kätevästi myös työn marginaaliverotuksen tason.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/Palkan...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #105

Kuten kirjoitin: "...kokonaisvuosituloista..."

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #106

Kommenttini oli Pekka Pylkköselle. Kannatan ansioiden yhdistämistä, mutta 50% on aivan liian korkea veroprosentti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #107

"Liian korkea" on riippuvainen pelkästään tuotasosta. Jos käteen jää vaikkapa tonni päivässä, mitä hekilöön käypää merkitystä sillä on, onko veroprosentti ollut 10 vai 90 %? Ei mitään. Kansantalouden kannalta sen sijaan on.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #109

Jos veroprosentti on liian korkea, ihmiset vievät tulonsa muualle tai piilottavat ne. Mitä enemmän tuloja henkilöllä on, sen helpompi tulot on siirtää muualle. Tämä on epäreilua niitä kohtaan, jotka eivät pysty verosuunnitteluun.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #110

Käytännössä asia ei tietenkään ole noin. Ongelma on helppo korjata lähdeverojärjestelmällä. Ennakonpidätys menee joka tapauksessa, ja uuden asemamaan verot voi sitten saada palautuksena takaisin, jos on valtioidenvälinen verosopimus olemassa.

Sen sijaan progressiivinen verotus oikein hoidettuna johtaa tuloerojen tasaantumiseen, millä on positiivinen vaikutus hintakehitykseen. Kohtuuttomia tuloja ei kannata hankkia, koska nimellispalkan korotus ei ole enää kannattavaa. Näin palkanmaksuvara "matalapalkkaisille" kasvaa, mikä lisää kysyntää ja yritysten toimintamahdollisuuksia.

Jos joku haluaa muuttaa Suomesta, niin hyvää matkaa. Se ei mitenkään estä Suomessa hankittujen tulojen verottamista Suomeen, sen yhteisön hyväksi, jossa ja jonka edellytyksillä tulo on hankittu.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #111

"Kohtuuttomia tuloja ei kannata hankkia, koska nimellispalkan korotus ei ole enää kannattavaa."

Ensiksi kaadetaan rahaa koulutukseen, että saadaan mahdollisimman paljon korkean tuottavuuden osaajia. Tämän jälkeen kannustetaan osaajia korkealla verotuksella jäämään mielummin sohvan pohjalle kuin tekemään tuottavaa työtä. Jos verotus tuntuu kohtuuttomalta, toivotetaan hyvää matkaa johonkin inhimillisemmän verotuksen maahan. Tätähän tämä sosiaalidemokraattinen aivopierupolitiikka lyhyesti ja ytimekkäästi on.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #112

Läheltä liippaa, muttei vastaa todellisuutta. Pistetäänpä vastaamaan:

"Ensiksi verotetaan kansalaisia kansalaisten yhteisestä sopimuksesta, sitten kaadetaan rahaa koulutukseen, että saadaan mahdollisimman paljon korkean tuottavuuden osaajia.

Tämän jälkeen kannustetaan osaajia maksamaan korkealla verotuksella vastaavaa seuraavalle opiskelija- ja ikäpolvelle tekemällä korkean tuottavuuden töitä ja maksamalla veroja.

Jos verotus tuntuu kohtuuttomalta, toivotetaan hyvää matkaa johonkin inhimillisemmän verotuksen maahan, jossa sitten omien lasten koulutuksen joutuukin maksamaan ihan yksin, siitä käteen jäävästä tulosta."

Tuota se aivopierupolitiikka lyhyesti ja ytimekkäästi on.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri Vastaus kommenttiin #16

Mielestäni pitäisi ensimmäisenä leikata kaikilta "pekkapylkkösiltä" ja sen verran, että he joutuisivat elämään esimerkiksi vaikkapa yhden vuoden kolme lapsen yksinhuoltaja-siivoojaäidin 15000 euron vuosiansioilla.

Heillä ehkä saattaisi olla sen jälkeen pieni inhimillinen näkemys ihmisten oikeisiin huoliin!

Siis aivan mitättömän pieniä leikkauksia:-/

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Tässä on nyt kyllä useampi ongelma päällä yhtä aikaa. Eikä se ongelma ole "ylisuuret" tulonsiirrot, vaan vienti, kilpailukyky, rakenteiden jääminen jälkeen ajasta ja palveluiden käytön siirtyminen ennaltaehkäisystä kalliiseen tulipalojen sammuttamiseen. Näin esim. niin So- kuin Te -puolellakin.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoimatukea ei vielä leikattu, se pitää ehdottomasti vielä tehdä. Syöttötariffiasetus oli paha töppäys, - ei vähentänyt päästöjä, - ei tuonut työtä, - sähkövero nousi neljässä vuodessa jo n.250% ja nyt nostetaan lisää, - asetuksesta tulikin ulkomaisen teknologian tuontituki.
Ei mikään toinen toimiala nauti tämän suuruista julkista tukea, verotuloja on menossa n.300 miljoonaa vuosittain ajoittaiseen tehotaseessa nollan arvoisen tuulisähkön tukipakettiin.
Jokainen rakentamatta jätetty tuulivoimala parantaa Suomen taloutta ja pitää kansallismaisemat puhtaana.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Onko indeksikorotusten jäädyttämisen tuoma noin 50 sentin lasku opiskelijan kuukausittaiseen tuloon "raju leikkaus", vai onko sinulla jo tietoa, kuinka tukikuukausien vähentäminen tehdään?

Pekka Pylkkönen

Niin ja tuorein vuosi-inflaatio on itseasiassa 0,2% pakkasella. Aikamoista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ongelma on, että näissä "vuosi-inflaatioissa" ei tarkastella inflaatiota, vaan rajattua hintakehitystä. Siksi ne ovat lähinnä poliittisia työkaluja, joita kansantalouden mekanismeja tarkasteltaessa on lähes mahdotonta käyttää mitenkään järkevästi tai hyödyllisesti.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Vaikka opiskelijaperheet ovat jo valmiiksi epätasa-arvoisessa ja kurjemmassa asemassa kuin lapsettomat opiskelijat ja työelämässä olevat lapselliset, ei minusta silti 50 sentin leikkaus opintotukeen kuukaudessa tai parin euron leikkaus lapsilisiin ole sellainen ongelma, josta ei nyt jotenkin selvittäisi. (Isompi ongelma esim. perheelliselle opiskelijalle on se, että lapsettomiin verrattuna perheellinen menettää opintotuesta kokonaisen asumistuen ja saa vain opintorahan.)

Sen sijaan keskiviikkona julkaistun hallitusohjelman mukaan koulutus- ja opetuspuolella tavoitellaan ensi vuonna 178 miljoonan euron ja vuoteen 2020 mennessä 556 miljoonan euron leikkauksia ja kyllä puoli miljardia euroa on mielestäni varsin raju leikkaus koulutukseen.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Tartuin tuohon kohtaan, jossa sanoit nimenomaan opintotukeen kohdistuvia leikkauksia rajuiksi. Koulutusleikkaukset ovat kokonaisuudessaan mahdollisesti negatiivinen asia, mutta ei opintotuen nipistykset ole erityisen vakavaa, ellei maisterivaiheen tukia karsita täysin.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Tässä muuten vielä Hennamarin teksti koulutusleikkauksiin liittyen. Kirjoittaja toimii sosiaalipoliittisena asiantuntijana Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa (OYY).

http://hennamarit.tumblr.com/post/120180375265/opi...

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Elina, kiitos. Olen ennenkin ajatellut, että sinä olet viisas ja näet kokonaisuuksia.

Leikkaajat eivät välttämättä näe kauas eivätkä kokonaisuuksia, tekojensa vaikutussuhteita tässä ja nyt sekä varsinkin pidemmällä aikavälillä eivätkä välttämättä näe myöskään sitä, että yhteiskuntaa (mitä tahansa yhteiskuntaa) on hoidettava kvartaalien sijaan ylisukupolvisella lähestymistavalla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Perusongelma on, että perusäänestäjä ei tuota näe.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Kiitos, Jouni.

Moni todellakin tekee politiikkaa varsin lyhytnäköisesti ja vielä samaan aikaan kapeakatseisesti. Numerot ja talouskäsitteet menee monella yli ymmärryksen, saati sitten jos pitäisi katsoa päätöksiä poikkitieteellisesti hallinnonalojen yli tai huomioiden pitkän ajan seuraukset.

Energia-, ruoka-, kauppa-, puolustuspolitiikka, jne, kaikki kytkeytyvät toisiinsa ja vaikuttavat esim. pakolaiskiintiöiden ja kehitysavun tarpeeseen, vientiin, sisamarkkinoihin, jne. Mutta - populismi elää ja voi hyvin. Puhutaan ennemmin siitä mitä ihmiset haluavat kuulla kuin siitä miten asiat oikeasti ovat.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Ymmärtääkseni EU:n ylemmässä johdossa on jo aletty ymmärtää, että säästöpolitiikka on hyvin haitallista.

Taloustieteen asiantuntija Paul Krugman on vahvasti sitä mieltä, että säästöpolitiikka laman aikana on erittäin tyhmää.

Se pidentää ja syventää lamaa.

Säästöpolitiikka laman aikana vaikuttaa olevan huono idea myös Britanniassa.

Erityisesti säästäminen kouluista ja koulutuksessa on erittäin epäviisasta.

Korkeammin palkattu työ vaatii nykyään syvää asiantuntemusta ja osaamista. Mistä asiantuntemusta saa?

Kouluista. Tietenkin.

Jos sitä korkeasti palkattua työtä halutaan Suomeen, on säästö koulutuksesta huono tie.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jos jopa minun tasoiseni humanisti on pystynyt sen tajuamaan jo viimeiset 40 vuotta, ei lie ihme, että sen on tajunnut taloustieteen ammattilainenkin. Poliitikoille se ei vain aukea.

Atte Peltomäki

Tutustupa vasemmistoliiton talouspoliittisiin linjauksiin. Äänestäjät ne ovat, joille tämä ei aukea.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Krugmanin ja Guardianin käyttö lähteinä on yksisilmäistä. Sieltä tulee aina sitä samaa ja Arhinmäkikin tätä kansalle vaalien alla ehdotti.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Aika vahvan ja loogisesti perustellun näkemyksen Krugman esittää.

Ja ilmiselvästi hän jotain makrotaloustieteestä ymmärtää. Princeton. London School of Economics. Sama koulu, jota tuore valtiovarainministeri Stubb kävi. Jne.

Toki sellainenkin näkemys voidaan torjua ad hominem- tyyppisesti. Tai yrittämällä osoittaa virhettä assosioimalla yhteyksiä asioihin, jotka eivät mitenkään liity toisiinsa.

Vaan mitä jos Krugman:in näkemys onkin oikein?

Viittasit omalla kommentillasi Arhinmäkeen ja painotan tässä, että olen poliittisesti sitoutumaton. (Paitani väri ei ole poliittinen kannanotto ;) ) Ilmeisesti ajattelet, että hän on usein väärässä maailmankuvasi mukaan. Niin on mahdollista. On samalla myös mahdollista, että hänkin saattaa silti olla joskus myös oikeassa. Ihmeellistä olisi, jos hän ei joskus olisikaan oikeassa.

Eiko vain?

Tässä Financial Times:in kolumnistin näkemys.

Mielelläni kuulisin vastaperustelun: Eli kuinka kansantalouden säästöpolitiikka laman aikana mielestäsi tuottaa hyötyjä? Kyllähän Suomi pääsi lamasta reilusti vuoden 1996 jälkeen. Suomen 1990- luvun alussa alkanut voimakas lama vaikuttaa pitkittyneen kansantalouteen kohdistuneiden virheellisten päätösten seurauksena. Mitä jos lamasta olisikin päästy nopeammin irti toimimalla Suomessa fiksummin?

Missä kunnossa Suomen talous olisi nyt, jos olisi tehty fiksuja rakenteellisia korjauksia?

Otetaanpa esimerkki.

1. Ajatellaan vaikka kirjapainoyrittäjää. Joka toimittaa kouluille kirjoja. Oletetaan, että kirjapainoyrittäjällä on vielä joitain työntekijöitä Suomessa.

2. Koulut alkavat säästämään vimmalla. Koska pitää. Koska hallitusohjelma käskee.

Mistä kouluissa säästetään?
3.No koulukirjoista tietenkin.

Mitä tekee koulukirjoja toimittava firma?
4. Irtisanoo suomalaisia työntekijöitään.

=> Väärin kohdennetut säästöt => Työttömyyttä => Työttömyyskulujen kasvu.

Väärin tehdyt säästöt tai vääränä aikana tehdyt säästöt => Kulut kasvavat.

Ok. Kouluista säästetään kirjojen lisäksi enemmänkin. Koulukirjat eivät riitä säästöiksi. Lisäksi irtisanotaan opettajia. Joilla on irtisanomisten seurauksena vähemmän varoja ostaa muitakaan kirjoja. Tai mitään palveluita.

=> Lisää irtisanomisia muissakin palveluissa. Koska palveluiden kysyntä heikkenee.

Säästöjen takia. Laman aikana tehtyjen säästöjen takia.

Mikä on Suomen kilpailukyky 10 vuoden päästä? Parempi vai huonompi, kuin nyt?

5-10 vuoden päästä valmistuu työelämään niitä oppilaita, joiden koulunkäynnistä säästettiin. Ihmisiä, joiden pitäisi olla maailman huippuja asiantuntemuksessaan ja osaamisessaan.

Mahtaako Suomen kilpailukyky olla parempi säästöjen seurauksena?

Ehkäpä ei.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #18

(Käytät ansiokkaasti linkkejä ja sitaatteja, mikä on aina miellyttävää. Huomasin myös omassa blogissasi ihan järkeviä ajatuksia.)

Krugman on yhden näkökulman miehiä elvyttämisen suhteen, keynesiläisyyden perillisiä. Toinen suosittu ja jopa yhtä loogisesti perusteltu näkökulma tieteilijöiden parissa on, ettei valtiovallan toimilla ole keskimääräistä parempia vaikutuksia makrotalouteen. Olen itse selkeästi jälkimmäisellä kannalla talouspolitiikan suhteen. (Sori, olen liian laiska hakemaan linkkejä tähän, mutta taitavana netinkäyttäjänä löydät varmasti niitä.)

Esimerkkisi ovat hiukan epäonnisesti valittuja, koska molemmat koskevat suoraan verovaroja, eli säästöt siellä ovat teknisesti meidän kaikkien "etu" rahalla mitattuna.

Koulukirjojen osalta meidän kannattaa kysyä, saammeko samat oppimateriaalit tuotetuksi edullisemmin digitaalisina. Jos päätavoite on oppiminen eikä vanhentuva tuotantotapa, rationaalinen päätös on helppo.

Myös opettajien – tai minkä tahansa ammattikunnan – irtisanominen verovaroin rahoitetuista töistä on teknisesti aina "yhteistä säästöä", koska palkka on veronmaksajille kalliimpaa kuin työttömyyskorvaus. Lisäksi on mahdollista, että irtisanottu löytää työpaikan vapailta markkinoilta, jotka rahoitetaan vapaaehtoisesti, toisin kuin pakko-ottona toteutettava verotus.

(Älkää nettiteilatko ylläolevaa, painotan tätä talousteknisenä näkökulmana. Arvokeskustelu on toinen hyvä näkökulma.)

Tilapäinen, julkisen talouden maksama "korjausvelka" esim. tiestön ylläpitoon olisi parempi esimerkki elvytyksestä.

Mielekkäämpää on arvioida ja kehittää toteutettavia uusia toimintamalleja, kuten käsittääkseni Lappalainen kirjoituksessaan esittää.

Kiinnostavaa on esimerkiksi ratkaisu vähentää maisterintutkintoja ja painottaa kandia. Melkein jokainen maisteriksi tmv. valmistunut ja työelämää jo kokenut tietää, että nelivuotisessa tutkinnossa on helposti kaksi vuotta löysää, jos vertaa sen "tuottavuutta" Oikeassa Työelämässä Opittuun. Varsinkin näin nopeasti muuttuvassa maailmassa painotus on uuden hallituksen osalta mielestäni järkevä.

USA:ssa on jo melko aktiivista keskustelua siitä, että yliopistojen "bisnesmalli" on vanhentunut ja uudenlainen, notkeampi nettiopiskelu tulee voittamaan.

Summa summarum: Tärkeää ei ole julkisiin palveluihin käytetty rahasumma ja esimerkiksi "turhan" työn teettäminen ja palkanmaksu, jos sen voi teettää tuottavammin eli järkevämmin. Tärkeämpää on saada kustannustehokkaimpia tuloksia.

Ihminen on kekseliäin apina. Kyllä me tästäkin selviämme ja Suomi/maailma on parempi paikka 10 vuoden kuluttua, kuten se on 10 vuoden takaiseen verrattuna nytkin.

(Arhinmäki oli vain heitto, koska minua vaivaa että Vasemmistoliitto irtisanoo työntekijöitään, vaikka oppinsa mukaisesti heidän pitäisi ottaa lainaa ja "elvyttää" puolueen menestystä. Ristiriitaista!)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #25

Kiitos hyvin perustellusta ja mietitystä vastauksesta Jussi! Luen sitä tarkemminkin. Näissäkin näkökulmissa on lähestymiskulmansa. Ja ymmärrän sen, että jos löydän paremmat perustelut uudelle näkökulmalle, ei ajatuksen vaihtamiselle ole estettä.

Olen samaa mieltä, että esimerkkini kirjoista on jo pikkuisen auringonlaskun ajalta.

Silti, jos koulukuluista säästetään, myös digitaalisten kirjojen tekijöiden palkkakulut ja tulotkin ovat säästölinjalla. Ihan varmasti ovat.

Entäpä mikrotalous? Miten minä pystyn ostamaan digikirjoja Kindleen tai tabille?

Pystyn ostamaan digitaalisiakin kirjoja vain, kun minä saan rahaa. Joko palkkaa tai yrittäjän tuloa.

Yrittäjän tuloa voin saada vain, jos joku muukin saa palkkaa tai yrittäjän tuloa. Koska vain silloin hän voi ostaa palveluita tai tuotteita, joita tarjoan.

Tästä olen varma: Kansantaloudessa on tärkeää, että raha saadaan kiertämään. Tätä seuraavaa näkemystä ei vieläkään ole kumottu missään.

--------- KLIP ---------

Onko kansantalouden rahan kierto rikki?

Eli yksi hypoteesi siitä, miksi Suomen talous on kuralla. Vahva oletukseni on, että Suomenkin kansantalous on kuralla, koska meillä on nykyisin hyvin paljon rahan siirtoja pois kansantaloudesta veroparatiiseihin. Lisäksi näitä siirtoja pois on liian monessa kohtaa kansantaloutta.

Poistuuko kansantaloudesta nykyisin sitten paljon rahaa?

Kyllä poistuu.

Puolet maailman rahoista on jo nyt veroparatiiseissa. Määrä kasvaa koko ajan.

Rahan kierto oli vielä 1990-luvulla kansantaloudessa tärkeä mekanismi.

Mieleeni on jäänyt yksi TKK:n kansantaloustieteen professori Osmo Jaskarin pitämänä luento 1990-luvun alkupuolella. Kuulin silloin mainion tarinan rahan kiertokulusta. Joka vaikuttaa selittävän, että miksi kansantalous on rikki vuonna 2015.

Otetaan esimerkkinä vaikka yrittäjä, joka saa ison tilauksen, virkamies jolle maksetaan palkkaa, tai tutkija, joka saa apurahaa tutkimustaan varten. Mitä siitä seuraa laajemmin?

-> Yrittäjä, virkamies tai tutkija ostaa leipää. Ehkä jopa sitä maukkaampaa laatua.
-> Kauppias ostaa leivät leipomolta.
-> Leipomo maksaa palkkaa työntekijöilleen. Jotka ostavat myös leipää.
-> Leipomo ostaa jauhot myllyltä.
-> Myllykin maksaa palkkaa työntekijöilleen. Jotka ostavat myöskin leipää.
-> Mylly ostaa viljan tukkurilta.
-> Tukkuri maksaa palkan työntekijöilleen. Jotka ostavat myös leipää ja palveluita.
-> Tukkuri ostaa viljan maanviljelijältä.
-> Maanviljelijä ostaa myös kaupasta leipää.
-> Maanviljelijä ostaa lannoitetta.
-> Lannoitefirma maksaa palkan työntekijöilleen. Jotka ostavat myöskin leipää.
-> Maanviljelijä ostaa kotimaisen traktorin.
-> Traktoritehdas maksaa palkkoja työntekijöilleen. Jotka ostavat leipää ja palveluita.
-> jne jne.

Tämä vain leivän ostamisessa. Sama toteutuu kaikissa muissakin palveluissa. Raha kiertää kansantaloudessa.

Entäpä jos kansantalouteen laitetaankin miljoona euroa LISÄÄ?

Mitä siitä seuraa?

Rahan lisääminen kansantalouteen vaikuttaa vähintäin kymmenkertaisesti. (Tämä toimi Suomessa 1990-luvun alkupuolella siis, kun rahaa ei vielä poistunut massiivisia määriä veroparatiiseihin.) Koska raha kiertää kansantaloudessa. Raha kiertää kansantaloudessa. Ja usein myös "rahan siirtotilanteissa" maksetaan veroja. (ALV, tuloverot, jne.)

Mikä on muuttunut Suomessa ja muissakin maissa sitten 1990-luvun?

Rahaa poistuu melkoisia määriä verottajan ulottumattomiin, veroparatiiseihin. Kansantaloudesta poistuva raha on myös nettovaikutukseltaan enemmän kuin pelkästään sen rahallinen arvo.

Jos 1990-luvulla raha investoituna kansantalouteen kymmenkertaistui arvoltaan, niin kuinka paljon vaikuttaa Suomesta kierrosta veroparatiiseihin poistuva raha?

Paljon.

--------- KLAP ---------

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #27

Kiitos myös sinulle, Jouni, asiallisesta ja ajatuksia herättävästä keskustelusta.

Olen täysin samaa mieltä – kaikki lienevät – että rahan kiertäminen on tärkeintä kansantaloudelle. Se taas on eniten kiinni kansalaisten luottamuksesta. Rahan arvokin on vain luottamuskysymys: jos saisimme tietää asteroidin tuhoavan maapallomme ensi viikolla, rahan arvo putoaisi heti nollaan.

Veroparatiisit ovat monimutkaisempi asia. Kaikki lienevät samaa mieltä, että "karibiansaarten touhu" on pimeää ja vastenmielistä.

Mutta sitten on näkemyksiä, että esim. EU:n sisällä Hollannilla on liian alhainen (yritys)verotus ja sitä pidetään "veroparatiisina". Näin ei omasta mielestäni ole. Koko EU:n hyviä ideoita on se, että markkinat vapautuvat kaikille, ja näin olkoon myös jäsenmaiden verotuksen suhteen. On ihan hyvä, että julkishallintoakin kilpailutetaan verrokkimailla, ja lievästi pakotetaankin toimimaan järkevämmin.

PS Kirjaesimerkkisi oli siitä sattuva, että itse osa-aikatyöskentelen e-kirjojen parissa: http://www.e-painos.fi/

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #25

Yliopistokeskustelussa on oleellista se, mikä on koulutuksen tarkoitus. Onko koulutuksen tarkoitus kouutus ammattiin vai jokin muu? Jo 70-luvulla osoitettiin, että mitä korkeampi yleissivistyksen taso, sitä kilpailukykyisempi teollisuus.

Onko toimiminen yrityksissä, "työnteko" ihmisen ainoa päämäärä ja "tarkoitus"?

Itse olen vakaasti sitä mieltä, että Raamatun työ-käsitys on lähimpänä totuutta: Työ on rangaistus, ja koska en ole mitään pahaa itse koskaan tehnyt, en viitsi töitäkään tehdä. Jos homma alkaa maistua työltä, yritän tehdä jotain muuta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #36

Erinomainen pointti Jouko!

Tarkoituksesta on hyvä lähteä liikkeelle.

Tässä eräs parhaita kiteytyksiä tarkoituksesta, joita tiedän. Suosittelen tätä. Huonomminkin voi käyttää 3 minuuttia elämästään.

Peräisin Guy Kawasaki:n kirjasta "The Art of the Start". Uudemmat oppaat ovat pieneltä osin ajaneet sen ohi, suurelta osin edelleen ajankohtainen. Kawasakin käsitys "tarkoituksesta" on mielestäni aivan erinomainen. Se on toki vain yksi määritelmä. Tähän kontekstiin sopii mainiosti.

Olen täysin samaa mieltä, että on mukavampaa tehdä mitä vain, kun sitä voi tehdä hyvillä mielin. Eipä se yhtään haittaa, vaikka se on toisinaan hauskaakin.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #36

(Guy Kawasaki on hyvä ja innostava.)

Siinä, YouTubessa ja esim. TEDissä onkin hyvä esimerkki siitä, että yleissivistyksen parempi oppiminen alkaa tapahtua muualla kuin yliopistoissa.

Työnteko ei totisesti saisi olla ihmisen elämän sisältö, ja harvalla näin lieneekään. Hyvä niin. Toisaalta ilman vapaan sektorin eli yritysten työtä meillä ei olisi rahaa eikä veronmaksajia.

Silloin kun töitä tehdään (varsinkin julkisella sektorilla jonka raha on veronmaksajilta "pakko-otettua") se kannattaa järjestää ja tehdä mahdollisimman tehokkaasti. Tehokkuuteen liittyy, että töissä on myös hauskaa, siitä saa nautintoa, tuntee hyödyllisyyttä ym.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #36

"Onko toimiminen yrityksissä, "työnteko" ihmisen ainoa päämäärä ja "tarkoitus"?"

Tahot jotka saavat muiden ihmisten työstä lisää valtaa ja mammonaa(esim. feodaaliherrat, kolmas valtakunta, pankkiirit ja suuromistajat) mielellään levittävät tuollaista dogmaa. Käsittämätöntä on vain se että tuo vakaumus leviää ruton lailla muihinkin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #25

Yksi pieni yksityiskohta:

Kirjoitit:
"Lisäksi on mahdollista, että irtisanottu löytää työpaikan vapailta markkinoilta, jotka rahoitetaan vapaaehtoisesti, toisin kuin pakko-ottona toteutettava verotus."

On toki mahdollista niinkin.

Hyvin usein työttömäksi joutunut on tottunut hyvin turvalliseen elämään työpaikassaan: Palkkatyö, säännöllisyys, työpaikan kontaktiverkosto, työpaikan rutiinit jne.

Toisinaan sitten saattaisikin seurata hyvin yllättävä irtisanominen.

Yhtäkkiä se kaikki tuttu ja turvallinen onkin poissa. Eikä aikaa valmistautua.

"Systeeminen oletus" on, että jostain tulee markkinoiden näkymätön käsi tms., joka opastaisi tätä ihmistä keskellä kovinta kriisiään oppimaan ihan uusia taitoja:

- Innovoida itselleen uusi näkökulma, josta rakentaa firma.
- Oppia myyntityötä, jos ei koskaan ole mitään myynytkään.
- Oppia verkostoitumistaitoja muuallakin, kuin työpaikan kahvitauoilla.
- Oppia positiivista ajattelua.
- Oppia yhtäkkiä ihan uudenlaisia työvälineitä nopeasti muuttuvassa maailmassa.
- Ajanmukaistettu käsitys markkinoista, asiakkaista jne.
- Osata myydä itseään ja taitojaan. Edellisestä työnhausta on saattanut mennä tovi.
- Osata innovoida maailmanluokan konsepti ja toteuttaa se.
- Osata rekrytoida maailmanluokan osaajat mukaan toteuttamaan konseptia.

Jne. Samalla siis, kun kriisi ja stressitila on kovimmillaan.

Jos nykyisin perustat kenkäkaupan, on kilpailijana helposti Zappos.

Jos nykyisin perustat härvelikaupan, on kilpailijana helpsti AliBaba.

Urheilutoimittajienkin kysyntä on vähentynyt. Koska teknologia.

jne.

Kilpailu on ihan ok. Se vaatii nykyisellään vain tavallisen fiksua tekemistä, että saa löydettyä ja rakennettua oikean ja toimivan markkinaraon tai uuden markkinan.

Muutama askelma siitä välistä helposti puuttuu. Muuten kuilu on helposti monelle liian iso. Ja voi olla, että ne askelmat kannattaa yhteiskunnan tehdä. Tai sitten tulee olla jokin kaupallinen palvelu, joka toteuttaa ne välttämättömät askelmat. Vai mikä se mekanismi olisi?

Se on selvä, että uuteen työhön ei nykyisin useinkaan palkata, kuin täysin valmiita ihmisiä, joiden koulutuksesta ei enää tarvitse maksaa yhtään. Firmat ovat erittäin ketteriä organisaatioiltaan nykyisin. "Ylimääräistä ilmaa" ei useinkaan ole. Yhtään.

Rahaa niiden toteuttamiseen kuitenkin nykyisellään tarvitaan. Maksaako transition työntekijä itse palkastaan? Maksaako sen irtisanova firma? Maksaako sen palkkaava firma? Maksaako sen yhteiskunta?

Arvovalintoja kyllä.

Ja kaiken aikaa maailmassa tuotetaan koko ajan uutta tietoa, jonka seassa on ihan mullistaviakin asioita. Kenellä on aikaa kahlata niitä? Kenellä on kyvyt ja taidot havaita, että "robotiikka on se juttu"? Tai "3D tulostus on se juttu". Tai "jokin teköälysovellus onkin se juttu".

Näkökulman muutoksia Suomessa tarvitaan. Toden teolla.

Ja erittäin fiksuja toimintamalleja suomalaisten hyödyksi.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #42

En toki halua vähätellä työpaikan katoamisen merkitystä ja monimutkaisuutta. Siksi yritin muistuttaa, että käsittelin asiaa "talousteknisestä" ja varsinkin julkisen talouden näkökulmasta, ilman ihmisyyttä ja arvoja.

Mutta suunta on koko ajan enemmän pois tutusta, turvallisesta ja pitkäaikaisesta, jos haluaa "menestyä". Vaihtoehto ja kelpo sellainen on jäädä pois oravanpyörästä. Mikään ei estä ryhtymästä jopa täysin omavaraiseksi, lypsää ja viljellä ravintonsa itse.

Työelämässäkään ei enää ole valmiita ihmisiä, sillä jollei opi ja opiskele uusia asioita, on pian pihalla.

Ei tämä huono asia ole. Maailma kehittyy ja me siinä mukana. Olen melko varma, että ihmisen genetiikka sietää huomattavasti paremmin riskikkäämpää elämää, kuin meidän oppimamme "turvallinen ja tasainen työllisyys". Joten meidän pitää vain poisoppia tuo harhaksi osoittautunut varmuus.

Yhteiskunnan tasaisuuteen, demokratiaan ja markkinatalouteen luotan jatkossakin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #51

Erittäin fiksuja ajatuksia taas. Ja kiitos selvennyksestä. Itselläni on tilanne, se, että ihan vapaaehtoisesti hyppäsin virkamiehen virkauralta start-up yrittäjyyteen. Tietämättä yhtään mistään mitään... Opittuna onkin aika tavalla.

Itse uskon myös samankaltaiseen tulevaisuudenkuvaan. Siihenkin, että saamme työtämme tehdä rauhallisessa ja vakaassa yhteiskunnassa täällä Suomessa.

Olen päällisin puolin perehtynyt peliteoriaan, joka on matematiikan osa-alue, jolla pystytään mallintamaan monimutkaisia päätöksentekotilanteita, yhteistyötä vs. kilpailutilanteita yms.

Sitä kautta on pääteltävissä, että täysin vapaa markkinatalous ei ihan toimi. (Ajalla 10:00 - 12:45 tällä videolla). Tarvitaan joko yhteistyömekanismeja tai mekanismeja, joilla rajoitetaan yksilöiden kannalta liian vahvoja toimijoita. Muuten tulee turhan helposti voimaan toisenlainen "kultainen sääntö": Eli se, jolla on hallussaan eniten kultaa, se sanelee säännöt...

Yhteistyö vaikuttaa toimivan. Peliteoriankin mukaan. Yhteistyötä yli organisaatiorajojen toivon rutkasti lisää Suomeen.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #52

Tervetuloa yrittäjyyden epävarmaan, mutta antoisaan maailmaan! Olen itse muutaman vuoden downshiftannut, koska on mahdollista tehdä töitä kotoa käsin ja katsoa lasten kasvamista. Ne arvot. :)

Juu, täysin vapaa markkinatalous ei toimi. Eihän sitä Jenkeissäkään sallita.

Koko yhteiskunta perustuu yhteistyöhön, joka parhaiten edistyy vaihdannan kautta. Tässä hyvä kirja: http://www.amazon.com/Rational-Optimist-How-Prospe...

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen Vastaus kommenttiin #54

Kiitos Jussille ja Jounille asiallisesta keskustelusta. Jatkakaa toki, juuri tällaista keskustelua pitäisi käydä enemmänkin - myös toisen asteen kouluissa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tekstistä saa kuvan että leikkaus olisi sama asia kuin tekemättä jättäminen. Näinhän luonnollisesti ei ole. Kun budjetti on tiedossa, täytyy vastuullisten henkilöiden päättää miten asiat hoidetaan. Todennäköisesti asiat täytyy tehdä toisin kuin aiemmin, jos käytettävissä on vähemmän rahaa. Pakotetaan hallinto tekemään niitä innovaatioita. Täydellisessä maailmassa uskoisi että ihmisten halu tehdä asiat paremmin johtaisi jatkuvaan kehitykseen. Valitettavasti muutoksen pelko on voimakkaampi voima, minkä vuoksi pakko on paras muusa!

Juuri nuo mainitut toimintatavat ovat sitä uudistamista mitä tarvitaan. Huomion pitäisi keskittyä siihen millä muutos saadaan aikaan. Vaikkapa tuo Vaasan esimerkki on loistava. Entäs vaikka se opintotuki? Nostetaan vaikka, kunhan samalla muutetaan rakenne niin että valmistutaan nopeammin. Miksi on olemassa vain on/off taso ja 55 opintopisteen vaatimus? Maksetaan mieluummin joka pisteestä eikä näperrellä tulorajojen kanssa.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Toki riippuu paljon siitä, että mitä tehdään. Leikkaus on leikkaus ja rajoitus on rajoitus. Säästöt ja rakenneuudistukset ovat sitten asia erikseen. Jos leikataan päivähoidosta ryhmäkokoja suurentamalla, se on leikkaus, muttei välttämättä säästö. Jos rajataan päivähoito-oikeutta, se on rajaus, muttei edelleenkään välttämättä säästö.

Uudistamista kyllä tarvitaan, sitä en kiellä enkä vastusta. Vastustan vain järjettömiä ja perusteettomia päätöksiä - oli ne sitten leikkauksia tai rajoituksia.

Siitä olen samaa mieltä, että opintotuki voisi olla esim. jaettavissa ja haettavissa yksinomaan opintopisteiden perusteella eri suuruisina summina. Tämä helpottaisi myös perheellistenkin opiskelijoiden tilannetta, kun opintotahti saattaa vaihdella hyvinkin paljon perheen tilanteesta riippuen, mutta tukikuukaudet ja rajat eivät jousta eikä syntyisi töiden ja tulojen kanssakaan loukkuja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Väärä kysymys: "Mistä sitten olisi pitänyt leikata"

Oikea kysymys: Miksi ylipäätään olisi pitänyt leikata?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mitä jos ei puhuttaisikaan leikkauksista vaan rakennettaisiin se budjetti puhtaalta pöydältä. Mitä haluamme saada aikaiseksi? Mitä uskomme sen maksavan? Miten voisimme asian rahoittaa? Onko meillä kaikkeen varaa? Jos viimeisen kysymyksen vastaus on ei, palataan ensimmäiseen kysymykseen, eli iteroidaan, kunnes löytyy balanssi, mutta ei leikata summista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Meillä on varaa kaikkeen. Kyse on voimavarojen kohdentamisesta ("resurssien allokoinnista"). Perusrahoituskeino julkisessa taloudessa on verotus, kansantaloudessa tulonsiirrot, joko vastikkeelliset tai vastikkeettomat ("vastike" voi olla mitä tahansa).

Joten vastaus viimeiseen kysymykseen on KYLLÄ. Ei tarvitse "iteroida" (?). Tarvitaan vain oikeudenmukainen kokonaisverotusremontti. Kaikki tulot yhtenä tulona verotettavaksi, tulonlähteestä riippumatta (siis ihan kaikki), ja siihen voimakas progressio. Oikeudenmukaisuuden takaamiseksi kaikki omaisuus- vero- ja tulotiedot julkisiksi. Veronkierto ulkomaille pystytään estämään lähdeverolla, joka tekee veronkierron kannattamattomaksi. ALV kaikkiin kohteisiin samaksi ja yritysten kkunnallisveron palautus sekä metsäveron palauttaminen vanhalle kannalle.

Ei siinä sen kummempaa tarvita.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #19

Hyvää pohdintaa. Siitä erityisesti suositus.

Säästöpolitiikka jos mikä vaikuttaa yksisilmäiseltä.

Lähdevero on miettimisen arvoinen asia. Jollain tämä laillistettu veronkierto on hyvä saada loppumaan. Muuten yhteiskunta ei vain voi toimia.

Tosin maailma on nykyisin lähes rajaton, joten voi myös käydä niin, että ne investoinnit eivät alun perinkään tule Suomeen sen seurauksena.

Sen tueksi kannattaa olla hyvin tarkka riskianalyysi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #22

Verotus sinänsä ei koskaan ole investoinnin este, sillä investoinnin "normaali" tuottovaatimus on joka tapauksessa sama, noin 4 - 8 %. Investoijaa ei suuremmin kiinnosta, mihin muu menee, kunhan tuo tuotto-odotus täyttyy.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

Hatusta heitetty luku. Tuottovaatimus tietysti on mitä on mutta ammattirahoittajat määrittelevät tuoton ja riskin suhteella hyvän ja huonon sijoituksen eron. Monella on lisäksi esimerkiksi eettisiä näkemyksiä joista he ovat valmiita maksamaan preemion eli tyytymään pienempään tuottoon mikäli tietyt eettiset ehdot täyttyvät.

Osakemarkkinatasoisella riskillä voidaan odottaa Suomessa pitkällä aikavälillä noin 15% vuosituottoa. Laajemmilla indekseillä kuten jenkkien S&P500 tuotto on ollut hiukan matalampi, reilut kymmenen prosenttia.

Ammattiliittojen asunnonvuokraus tuottaa reilut 20% ja joukkolainat yleensä korkeintaan muutamia prosentteja. Suomen valtion velkakirjat eivät tuota juuri mitään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #47

Luku ei ole hatusta, vaan on suunnilleen nykyinne eurooppalainen keskitaso. Erityistapauksia on aina, kaikessa. Erilaiset kilpailunrajoitteet vaikuttavat myös tuottoon, kuten tekijänoikeudet, patenttioikeudet ym.

Osakemarkkinoilla pitää erottaa osakekaupan tuotto ja osakkeien tuotto. Edellinen on uhkapeliä, joka perustuu kuplaodotuksiin. Pokerissa tuotto-odotus on vielä surempi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #19

"Meillä on varaa kaikkeen" ja "Kaikki tulot yhtenä tulona verotettavaksi, tulonlähteestä riippumatta (siis ihan kaikki), ja siihen voimakas progressio".

Oletko kuullut sadusta Pomperipossa i Monismanien? Se verotettavan maksukyky loppuu jossain vaiheessa, tai ainakin syy tienata lisää kun marginaalivero on yli 100%, ja siten kartuttaa verokertymää.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pomperipossa_i_Monism...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #31

Ja tämä liittyi aiheeseen... no, tavalla, jonka varmaan kerrot. Sadut ovat aina kivoja, vaikkakin satuja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #32

Ensin aioin laittaa vain viittauksen Pomperipossaan. Aavistin ettei viesti menisi perille, joten kirjoitin asian varmuudeksi auki heti seuraavassa lauseessa. Suosittelen lukemaan koko tekstin ennen kuin päästää liipasinsormen näppikselle.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #79
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #80

Anteeksi umpisurkea kirjallinen ulosantini, kun en saa itseäni ymmärretyksi. Kokeilen siis lainaamalla itseäni. "verotettavan maksukyky loppuu jossain vaiheessa, tai ainakin syy tienata lisää kun marginaalivero on yli 100%". Tuo tekee mahdottomaksi väitteesi että valtiolla on varaa kaikkeen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #90

Ei tee. Jos halu tekemiseen loppuu, on jonossa joka päivä noin 800 000 työikäistä suomalaista, joista aina jollakin on haluja.

Ylipäätään kitinä "marginaaliverosta" on poliittista propagandaa, mittä "marinaaliveroa" Suomessa ei peritä - päinv astoin kuin seimsekiksi Saksasa tai Isossa-Britanniassa. Kyse on väärin ymmärretystä veroprogressiosta: Vero peritään vuosituloista. Ennakonpiätys on aivan jotain muuta.

Myös "valtio" ja yhteiskunta ovat kaksi eri asiaa. "Valtio" on se koneisto, joka hallitsee yhteiskuntaa, yhteiskunta olemme me, kaikki yhdessä, yhteisesti. Meillä on varaa hoitaa mikää asia tahansa, jos haluamme.

Kyse on siitä, haluammeko.

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho Vastaus kommenttiin #19

Mä ainakin haluan tehdä nämä leikkaukset oli niihin "varaa" tai ei. Tuota kaikkea rahanmenoa ei tarvita. Kansa yritti mun käsittääkseni äänestää tämän "hyvinvointitörsäämisen" hillitsemiseksi ja pääministeri näyttää aloittaneen hyvin asian toteuttamisen.

Toivottavasti joku kaunis päivä voidaan sitten toteuttaa verotuksen kohtuullistaminen myös. Toimittajat ja vasemmisto tietysti näkevät asiassa katastrofin, mutta ainakin minut henkilökohtaisesti kansa yllätti vaaleissa positiivisesti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #74

Mikä siis on sellainen ITSE HYÖDYNTÄMÄSI verotuksella kustannettu toiminto tai palvelu, josta olet valmis lupumaan? Vai oletko valmis leikkaamaan ainoastaan muiden elintasosta?

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho Vastaus kommenttiin #81

Jos se auttaa, niin voin jättää käyttämättä Länsiväylää ja vaikkapa myös tulevaa Länsimetroa. Se ei olisi minusta reilua, jos pitäisi ottaa lapset pois koulusta.

Yleisemmin omavastuita voisi nostaa. Esimerkiksi reseptillä saa peruslääkkeitä liian halvalla. Niitä tulee ostettua turhaan.

Mun veroasteeni on noin 60 (40 + 20). Pääosin leikkaisin muiden elintasosta, kun en satu olemaan tällä hetkellä oikein miltään osin saamapuolella. Julkishallinnon prosessien järkeistäminen (+ norminpurkutalkoot) ei välttämättä laske kenenkään elintasoa. Tietysti siinä syntyy työttömiä, mutta ihan vastaavasti niitä syntyy ja poistuu koko ajan myös yksityisellä puolella. Vastustan suuresti kaksinkertaista progressiota, kun sellainen ei pakota julkista toimijaa tehokkuuteen.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Juurikin näin, Jouko.

Otsikossa olisi varmaankin pitänyt olla heittomerkit, mutta meni nyt näin. Tuo on siis se kysymys, jonka kohtaa/ kohtaan aina kun näitä leikkauslistoja ja rajauksia kritisoi. Ei auta edes antaa esimerkkejä siitä, millä tavoin muuten sen säästön saisi. Vaikka kertoo esimerkit, tulee silti kysymys, mistä sitten olisi pitänyt leikata.

Niin. Aika vaikeapa siihen on sitten vastata, jos omasta mielestä ei pidä leikata vaan muuttaa rakenteita.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tuo säästäminenkin on kansantaloudessa järjetön ajatuksenkulku:

"Kuvitteellinen tosielämäesimerkki paljastaa verotuksella hoidettujen tulonsiirtojen merkityksen liike-elämälle: Kuvitelkaamme ryhmä työttömiä. Kaikkihan ”tietävät”, että työttömät ovat vain rasite yhteisölle, pummeja, jotka kuluttavat työttömyyskorvauksensa keskiolueen lähiöpubissa. Kutenkin, jotta tämä olisi mahdollista, pitää olla joku, joka perustaa tuon lähiöpubin. Sekään ei riitä. Tämän pubinpitäjän pitää palkata joku myymään tuota keskiolutta. Tämän takia jonkun pitää perustaa panimo, joka tuottaa keskiolutta. Kaikki tämän ketjun ”hyödyllistä työtä” tekevät ihmiset kuluttavat ansaitsemansa palkan tuon lähiöpubin vieressä olevassa lähikaupassa, ostavat ruokaa yms. Jonkun pitää siis perustaa lähikauppa. Tämän lähikaupan omistajan pitää palkata joku kassalle rahastamaan noita ”hyödyllistä työtä” tekeviä ”kunnon ihmisiä” ostoksistaan. Kaikki nämä ihmiset maksavat tuloistaan veroja, jotka maksetaan työttömyyskorvauksena noille ”pummeille”.

”Korjatkaamme” tilanne libertaarien mallin mukaisesti, lakkautetaan ”pummeille” maksettu työttömyyskorvaus ja säästetään verorahoja. Mitä tapahtuu? Pubi tekee konkurssi, pubin myyjä irtisanotaan, panimo tekee konkurssin ja lähikaupan kassa saa potkut. Veroja ei kerry, koska ei ole ketään, jolla olisi verotettavaa tuloa.

Kuka säästi?"

Lisää: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/juha-sipi...

Tämän voi kertoa yhdellä selkeäällä lauseella..

Yritimme kaikkemme, että leikkaukset olisivat tasapuolisia.
Emme kuitenkaan onnistuneet leikkaamaan yhtään mitään hyväosaisilta....

Atte Peltomäki

Pörssiyhtiöissä pitäisi ainakin osinkojen ja bonusten jakamien kieltää lailla, mikäli yhtiössä on taloudellisista syistä ollut samana vuonna YT-neuvottelut.

Vaan eipä tästäkään paljoa hyötyä olisi, mikäli kaavailtu muutos sallia perusteettomat määräaikaiset työsuhteet menee läpi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Juuri näin, ja samaan lakiin myös pakolliseksi maksaa osinkoja ja bonuksia jos samana vuonna on palkattu lisää väkeä? Usein kun saa kuningasidean voi tehdä pikatestin miettimällä onko asiassa mitään järkeä jos se tehdään käänteisesti.

Atte Peltomäki

Käänteisesti lakihan vain sallisi osinkojen ja bonusten maksamisen, mikäli uusia työntekijöitä on palkattu. Kieltämisen vastakohta on salliminen, ei pakottaminen.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #37

Salliminen on ei - puuttumista. Eli neutraalia suhtautumista. Kieltäminen ja pakottaminen ovat vastakohtia.

Atte Peltomäki Vastaus kommenttiin #48

Olipa melkoinen yksinkertaistus. Taitaa olla jo perjantaipullot korkattu, kun järjenjuoksu on tätä tasoa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ihan hyvä ja aiheellinen näkökulma.

Mutta noihinkin asioihin on syytä esittää vastakysymykset, esimerkiksi:
"esimerkiksi Oulu on saanut vuositasolla säästöä päivähoidossa kaksi miljoonaa euroa ja vantaa 1,4 miljoonaa euroa. ... Oli satsattu ilmaiseen avoimeen varhaiskasvatukseen ja tarjottu sitä perheille."

Mikä oli nettovaikutus? Mistä tuli ylimääräisen satsauksen rahoitus? Kunnallisverosta, valtiolta? Mitä ylijäämllä tehtiin? Pienennettiin kokonaisbudjettia, käytettiin johonkin vähemmän tarpeelliseen, palautettiin valtiolle?

Kun kunta ja valtio osallistuvat molemmat kustannuksiin, kokonaisuutta pitäisi silloin myös katsoa kokonaisuutena. Jos Oulu ja Vantaa kykenevät tuohon, miksi samaa säästölogiikkaa ei toteuteta kaikissa kunnissa? Ei tuo nyt väkilukuskaalattuna tarkoita koko julkisen talouden kannalta kuin 40-50 miljoonaa vuodessa mutta säästö se on pienikin säästö.

Jos paremmalla rahojen käytöllä voidaan säästää edes osa leikkaustarpeesta, niin sehän vähentää leikkaustarvetta.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Kiitos kommentista, Juho.

Monessa noista esimerkkitapauksista, joissa on saatu säästöjä panostamalla johonkin muuhun, kyse on ollut puhtaasta budjetoinnista.

Jos kuntapolitiikasta on kärryillä, niin budjetintekeminenhän perustuu menneiden vuosien toteutuneisiin menoihin ja tuloihin ja nimenomaan arvioihin siitä, millä tavoin rahaa kuluu ja tulee seuraavana vuonna. harvoin budjetit kuntatasollakaan toteutuu sellaisinaan. Mitä pienempi kunta, sitä hankalampi arvioida. Pienessä kunnassa esim. yksi pidempiaikainen potilas erikoissairaanhoidossa/ pitkäaikaisessa tehohoidossa saattaa lisätä menoja satoja tuhansia euroja. Toisaalta viime vuosina myös tulopuoli on ollut melko arvaamaton, vuositasolla saattaa olla isojakin eroja verokertymissä tai sitten työttömyydessä ja sosiaalimenojen kasvussa.

Ylijäämä vuosina rahat säästöön, alijäämävuosina maksu edellisvuosien ylijäämästä tai velasta.

Kun siis on budjetoitu, on näennäisesti lisätty määrärahoja esim. ennaltaehkäisevään työhön, oli se sitten Imatran perhetyöntekijät tai Oulun avoin ilmainen varhaiskasvatus.

Saman vuoden budjettiin on voitu kumminkin jättää esim. päivähoidon tai lastensuojelun puolelle edellisvuoden menoja vastaava summa. Neljännesvuositalousarvioissa on arvioitu siihen astisten menojen ja kulujen toteumaa ja tehty tarvittaessa lisäbudjettiesityksiä.

Monissa kunnissa on lisäbudjettiesityksistä on tullut normi viime vuosina ja alijäämää on katettu velalla. Budjetoinnin uudelleen järjestelyt ovat kumminkin auttaneet siinä, että kyseisiin toimintoihin on todellisuudessa tarvinnut vuoden aikana enemmän rahaa eikä ole tarvittu velkaa toiminnan kattamiseen. Muttei myöskään varsinaisia leikkauksia.

Esim. Imatralla ja Oulussa on rohkaistuttu ja seuraavina vuosina vastaavasti kasvatettu perhetyöntekijöiden ja varhaiskasvatuksen budjettia talousarvion osalta, jälleen leikkaamatta, ja saatu lisää säästöjä taas lastensuojelun ja päivähoidon puolella.

Eli mm. päivähoidon ja varhaiskasvatuksen rakenteita muuttamalla, erilaisia palveluita lisäämällä ja samalla säilyttämällä nykyinen subjektiivinen päivähoito-oikeus, voisi näin ollen arviolta laskea saatavan kunnille yht. 40-50 miljoonan euron säästön.

Vstaavasta subj.päivähoito-oikeutta rajaamalla /leikkaamalla, arvioidaan saatavan noin 24 miljoonan euron säästö. Ja tuo arvio on vain arvio ilman minkäänlaista pätevää tutkimusta tai näyttöä. On arvioitu kyseisen rajauksen/leikkauksen jopa tuovan lastensuojelu, hallinto ja sosiaalitoimen puolelle lisäkuluja vähintääkin saman verran.

Mm. subj.päivähoito-oikeuden rajaaminen löytyy hallitusohjelman liitteistä:
http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=92a090ba-9e6...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ihan siksi, että niskakarvat taas jäykistyivät:

"Kuntapolitiikkaa" harjoittaa eduskunta
"Kunnallispolitiikkaa" harjoittaa kunnanvaltuusto
"Kuntavaaleissa" valitaan kunta
"Eduskuntavaaleissa" valitaan eduskunta
"Kunnallisvaaleissa" valitaan kunnanvaltuusto

GRRRRR......

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Hauskalla" tavalla toteamasi yhdistyy tuohon pubiesimerkkiini: päivähoidon 24 miljoonan "säästö" koostuu pääasiassa palkkakustannuksista, ts. irtisanomisista, joiden vaikutuksia alentuneena kulutuskysyntänä ja lisääntyneinä työttömyyskustanuksina ei ole lainkaan huomioitu. Tosiasiassa netttosäästöä ei synny.

Valitettavan karu totuus on, että euron "säästö", leikkaus, julkisissa menoissa maksaa kansantaloudelle noin 1,20 euroa. Hallituksen "säästöt" ovat siis käytännössä kansantalouden itsemurhaa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Nuo kysymykset keneltä tai mistä pitäisi leikata ovat vääriä kysymyksiä. Ne johtavat meidät harhaan, aivan väärään suuntaan. Oikea kysymys ei ole keneltä vaan kenelle me leikkaamme?

Ei säästö- ja leikkauspolitiikka ketään tai mitään pelasta. Se on epätoivoinen yritys pelastaa raha-arvoja, joita ei alunperinkään olisi pitänyt irrottaa reaalikierrosta ja systeemin toiminnasta saati luoda rahaekspansion mahdollistamissa arvonlaajennusoperaatioissa.

Reaalimaailma ei kestä kuin sen verran kuin se kestää. Ihminen ei muutu rahaksi, vaikka rahan kuvitellaan muuttuvan vaikka miksi. Ei "raha" ole muuta kuin kuin kuvitelmien kanssa tehtyjä sopimuksia, joiden "uskottavuuden" joutuu maksamaan joku muu kuin itse anekauppias. Köyhä ihminen voi vain kuolla rahaan liitettyjen kuvitelmien tieltä pois.

Sillä siitähän "taloudessa" ja nyt myös politiikassa on kysymys. Ei mistään muusta. Rikkaiden rikastuttamisesta. Ei mistään muusta. Ei siitä keneltä leikataan, vaan siitä kenelle leikataan. Eikä siihen mitään vaaleja tai hallituksia passiiviin kirjoitettuine ohjelmineen olisi tarvittu.

Ilkka Huotari

"RAY tukee vuosittain noin 800 järjestön toimintaa yli 300 miljoonalla eurolla. "

RAY tukee kaikenlaisia monikulttuurisia tanssikerhoja siis 300 miljoonalla, sieltä olisi voinut säästää pari sata miljoonaa (ohjata koulutukseen).

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Maataloustuista olisi voitu leikata aimoannos!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Joo, vaikkapa tollaset 30 miljoonaa euroa, esimerkiksi?

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Mistä tuo leikata sana on tullut kielenkäyttöön. Eikö talouden tasapainottaminen eli budjetointi ole sitä että menot ja tulot saatetaan tasapainoon. Jos valtion tulot vähenevät pitää menot ennen pitkää sopeuttaa vastaamaan tuloja. Tämä on tehtävä mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Työ jäi seitsemän laihan vuoden aikana tekemättä.

Jos jotain etuutta on saanut 500 euroa ja sitä saakin tulevana vuonna vain 490 euroa niin onko se kohtalokasta. Jos se 490 euroakin jää saamatta, se on jo huonompi juttu. Tulopuolta pitää saada kasvamaan, ei haukkumalla vaan yhdessä ja yhteistyössä. Ei Lyly ja Fjäder kovin yhteistyökykyisiä tunnu olevan. Ajavat vain työssä olevien asiaa ja potkivat päähän niitä työttömiä, jotka yrittävät pyrkiä työtätekevien joukkoon kasvattamaan tuloja ja vähentämään menoja..

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Keskustelu leikkauksista on ns. "oheiskeskustelua". Ainoa rakennemuutos, joka nyt on tullut esiin on viidenvuoden irtisanomissuojan poistaminen kuntabisneksessä.

Perustuslain hengen mukainen toiminta, jossa virkamies on kansan palvelija on saatava kuntoon. Se olisi rakennemuutos. Lopetetaan eufemismihallinto...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Lapsilisistä olisi hyvin voinut leikata, nimittäin paremminansaitsevilta. Itse näen lapsilisät sosiaalitukena jota pitäisi jakaa vain alemmissa tuloluokissa. Eihän asumistukeakaan saa vaikka hulppeasta linnasta olisi huikeat asumismenot.

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho

Just näin. Tasavero kaikille ja sosiaalituet pois niiltä, jotka eivät niitä sitten tarvitse.

Mä näen asian siten, että lapsilisät ovat "veronkevennys" siihen hetkeen, kun on lapsia kotona ja joudun hyvätuloisena maksamaan silloin, kun lapsia ei ollut ja sitten, kun he ovat aikuisia. Lapsilisät ovat siis ajallinen tulonsiirto ja osittain myös yhteiskunnan kannustin hankkia lapsia.

Asumistukea saa hulppeasta linnasta saman verran kuin vaatimattomammastakin. Ihan vastaavasti lapsilisää ei makseta elintason mukaan, vaan kaikki saavat saman summan per lapsi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mä näen asian siten, että lapsilisät ovat "veronkevennys" siihen hetkeen,..."

Eli et luopuisi periaaatteessa saavutetuisita eduista.

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho Vastaus kommenttiin #77

Vastustan ehdottomasti moninkertaista progressiota. Kannatan veronkevennyksiä. Päivähoitopaikan maksuvapautuksen kaltaiset tiukasti rajatut erot eivät haittaa.

Jos tuloverotus korjattaisiin kohtuulliseksi, niin voin pitäytyä ajamasta vaikka moottoritiellä myös.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #78

Mikä olisi siis kohtullinen veroprosentti? Omani oli viime valtionverotuksessa kokonaistuloista laskettuna 1,27 %. Entä sinun? Helppo laskea veroehdotuksestasi.

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho Vastaus kommenttiin #82

Kohtuullinen veroprosentti olisi 35%. Siihen kun lisätään arvonlisäverot päälle, niin päästään noin viiteenkymmeneen.

Mun nykyinen veroasteeni on noin 60 (40 tuloista ja 20 alv+polttoaine+ym.). Kaksi viimeistä marginaaliveroluokkaa kun poistaisi kokonaan, niin Suomesta tulisi hyvä maa asua.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #98

EN yksinkertaisesti usko, että valtionverosi olisi kkonaisvuosituloistasi 40 %. Se tarkoittaisi, että kokonaisvuositulosi liikkuisivat parin miljoonan euron tietämissä.

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho Vastaus kommenttiin #99

Valtionvero + kunnallisvero = 40 %, marginaali 52% (seitsämäntoista prosenttiyksikköä liikaa)

Ruotsissa muuten kunnalliveroprosentti oli yli 30 (muistaakseni 32). Valtionveron osuudeksi jäi silloin laskettuna 14, mikä siis on vähemmän kuin Suomessa. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee. Käteen jäävän summan kannalta on samantekevää, miten osuudet jakautuu valtion ja kunnan välillä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #102

Siltikään tuo ei pidää paikkaansa. Olet ilmeisesti vain vilkaissut taulukosta. Kokonaisuloveroprosentin joutuu laskemaan itse. Siitä vain kynä ja paperia (tai laskin) käteen ja töihin...No, ei sekauhean iso homma ole.

Pekka Pylkkönen

Helpoin, nopein ja oikeudenmukaisin tie: -2% aivan kaikesta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun mielestä koulutuksesta ja innovaatiorahoituksesta säästäminen on huolestuttavaa.

Toivon, että hallitusohjelmaa on mahdollista muuttaa koulutuksen osalta kesken hallituksen taipaleen. Näin karut säästöt koulutuksesta alkavat todellakin vaikuttaa huonoimmalta osalta hallitusohjelmaa. Vaikea nähdä, mitä hyötyä tästä Suomelle voisi olla.

Haitallista Suomelle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Pekka Pylkkönen

Aivan varmasti muuttavat jos suomalaiset saavat talouden nousuun.

Viikonloppuna voidaan kaikki funtsia miten maanantaina ollaan duunissa muutaman prosentin verran tehokkaampia.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kun katselin A-studion Jari Korkin haastattelun, niin Sipilästä tuli väkisin mieleen, että mies on kyllä pätevä insinööri, joka "klaffitaulua" osaa kyllä käyttää, mutta muuten muistuttaa enemmän peräkamarin poikaa toiveineen, että hyvätuloiset näihin talkoisiin myös vapaaehtoisesti osallistuisivat. Voiko vielä typerämpää lausetta pääministeri suustaan päästää, kun hänellä oli kaikki mahdollisuudet verotuksen kautta saada hyväosaiset mukaan laman maksumieheksi. Kupla, suuri kupla on Sipilä.

Esko Ylilammi

Tähän asti leikkauksilla on tarkoitettu sitä että raha on siirretty käytettäväksi jossain muualla,tätä on sitte kutsuttu säästämiseksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Näiden leikkausten perusongelma on, että ykstyistaloudessa juuri noin käy, kansantaloudessa sen sijaan "leikkaamiset" ja "säästämiset" vähentävät rahan määrää, joten se ei siirry mihinkään. Se lakkaa olemasta.

Tarkemmin: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...

Esko Ylilammi

Tämä leikkausraha lakkaa olemasta koska uutta velkaa ei oteta ja tulot ja menot yritetään tasapainottaa.Kyse on siitä rahasta mikä pyörii tää meillä Suomalaisilla,veroparatiisit ja ulkomaille siirretyt tehtaat ei meidän rahavirtaa auta.Raha seuraa kulutusta kuin hai laivaa ja nimenomaan kotimaista on suosittava.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Keskustelu on kuin varjonyrkkeilyä, kun yritetään hämäävin termein ja ekskjuusein väistää korjausliikkeen välttämättömyys.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Totta puhut. Välttämätön korjausliike olisi

1) Jakaa palasiksi ylisuuret kuntarakenteet

2) Lisätä tulonsiirtoja ja tasata tuloeroja

3) Satsata lisää koulutukseen ja tutkimukseen

4) Palauttaa itsenäisyys, oma raha ja devalvoida se sekä palata tehokkaaksi tiedettyy inflatoriseen taouspolitiikkaan.

Mutta, koska kansantalouden mekanismeista ei hallituksessa piitata, vaan keskitytään suuryritysten omistajien ja johdon etujen ajamiseen, korjausliikettä ei tulla tekemään.

Esko Ylilammi

Köyhiltähän se on leikattava koska heitä on eniten ja rikkaita pyydetään vaan antamaan jos huvittaa.Mitenkä olis jos palautettasi terveyskeskus-ja koulumaksut jne.

Toimituksen poiminnat